Suomessa asuvien, korkeakouluikään tulevien maahanmuuttajataustaisten määrä kasvaa joka vuosi. Korkeakoulu ei silti ole monenkaan maahanmuuttajan tavoitettavissa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin vuoden 2020 selvityksen mukaan Helsingin alueella alle kouluikäisistä joka neljäs on maahanmuuttajataustainen. Nämä ikäluokat tulevat tarvitsemaan erityistukea siirtyessään korkeakouluikään, jotta yhä useammalle olisi tulevaisuudessa korkeakoulun ovi auki.

Tarve tuelle on jo nyt huomattavissa.

Tampereen yliopiston SIMHE-yhteyshenkilö Heli Tiitinen tunnistaa tarpeen maahanmuuttajien erityistuelle korkeakouluyhteisössä. Supporting Immigrants in Higher Education in Finland eli SIMHE-palvelu auttaa korkeakouluyhteisöön haluavia ja siellä jo opiskelevia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Tärkein palvelu on ohjaus ja tulevaisuuden kartoitus.

– Etsimme SIMHE-palvelussa keinoja akateemisen suomen kielen taitojen kehittämiseen ja tarjoamme esimerkkejä siitä, mitä tulevaisuus voisi olla, kertoo Tiitinen.

Perheestä saadut esimerkit vaikuttavat paljon

Tiitinen kertoo, että perhe- ja kulttuuritausta vaikuttaa paljon siihen, millaiseksi nuori näkee tulevaisuuden mahdollisuutensa korkeakoulumaailmassa.

– Kyllähän se on tiedossa, että koulutus periytyy, ja ne perheessä nähdyt esimerkit vaikuttavat ihan hirveästi.

Jos on perheen ensimmäinen tai ainoa korkeakouluopiskelija, vaikutuksen näkee jo ennen hakua ja vielä opiskeluidenkin aikana. Opiskelija voi Tiitisen mukaan helposti epäillä itseään – olenko oikeassa paikassa, ja onko korkeakoulu ylipäätään jotain, mihin kykenen.

Ammattikorkeakoulut näyttävät tietä yliopistoille

Ammattikorkeakoulut ovat toimineet pilottikokeiluna maahanmuuttajille suunnatuissa erillisvalinnoissa ja valmennuksissa, jotka mahdollistaisivat yhä useammalle maahanmuuttajataustaiselle korkeakoulupaikan. Yliopistoissakin erillisvalinta voisi olla Tiitisen arvion mukaan mahdollista, mutta sellaista ei ole käytössä.

Yliopiston puolella reagointi maahanmuuttajien tukemiseen on vielä melko yksittäistä, koska tällä hetkellä maahanmuuttajataustaiset suuntaavat huomattavasti enemmän ammattikorkeakouluun kuin yliopistoon.

Tiitinen kertoo, että yliopiston puolella on kuitenkin lisätty opettajille erilaisia koulutuksia. Koulutuksissa neuvotaan, miten omaa opetusta voisi muokata siten, että se ottaisi paremmin huomioon eri kulttuuritaustat ja erilaiset kielen osaamisen tasot.

– Paljon puhutaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, ja usein yliopistossa se tarkoittaa sitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Monesti se aiheuttaa sen, että osa ei tietyllä tavalla pääsekään tasa-arvoisesti kaikkeen kiinni, koska kaikkia pitää kohdella samalla tavalla.

Kaikki lähtee Tiitisen mielestä tietoisuuden lisäämisestä.

– Jos opettajana ei edes tiedä, että opiskelijoilla on vaikeuksia esimerkiksi juuri suomen kielen kanssa, sitä on vaikea kohdata oikein.

Millaista tukea Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat saaneet perheiltään opiskeluun? Moreenimedia järjesti gallupin aiheesta.