Ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson on optimistinen tekoälyn kehittymisen vaikutuksista yliopistoissa.

Tekoälyn pelisäännöt hakevat muotoaan yliopistoissa – Uusi mahdollisuus vilppiin vai oppimiseen?

Viimeaikainen keskustelu tekoälystä osana yliopistokoulutusta on liittynyt sen käytön tunnistamiseen ja valvontaan. Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson kertoo ajatuksensa siitä, miten tekoälyn kehittymiseen pitäisi suhtautua.

Tekoäly on tullut yliopistoihin jäädäkseen. Vielä sen käytön valvontaan ei ole opettajilla yksiselitteisiä keinoja. Tämän vuoksi yliopistoissa luotetaan pitkälti siihen, että opiskelijat raportoivat tekoälyn käytöstä itse.

Ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson tunnistaa sosiaalisessa mediassa monia puhututtaneen ilmiön, jossa tiettyjä tekstin piirteitä aletaan yhdistää tekoälyn käyttöön, esimerkiksi ajatusviivan erityisen runsas käyttö.

Hänestä ilmiötä ei voida aina liittää huijaamiseen ja asia olisi tärkeää nostaa keskusteluun. Tekoälyllä tehdyn tekstin kanssa ollaan tekemisissä enemmän, mikä voi muuttaa käsitystä normaaleista tekstin piirteistä.

– Meillä on tulossa vähän sellainen tilanne, että opiskelijat ja me opettajat otamme käyttöön tekoälyn termejä.

Tekoäly haastaakin yliopistot kehittämään uusia tapoja opettaa ja arvioida oppimista. Abrahamsson ei keskittyisi tekoälykeskustelussa liikaa huolenaiheisiin kuten vilppiin, vaan siihen miten opiskelijoille voitaisiin tarjota tasa-arvoinen mahdollisuus hyötyä uusista oppimisen työkaluista.

Asiantuntijan mukaan tämänhetkinen tekoäly ei vielä ole niin pitkälle kehittynyt, että se muuttaisi aivan kaiken. Tutuilla eettisillä periaatteilla päästään jo pitkälle.

Kuuntele Pekka Abrahamssonin haastattelu alta. Haastattelusta saatavilla myös tekstiversio