Viime vuonna monet uutismediat julkaisivat järkyttäviä kuvia Ukrainan sodan keskeltä. Nämä kuvat auttoivat ihmisiä ymmärtämään sodan raakuuden ja julmuuden. Ukrainan sodan kaltaisista merkittävistä tapahtumista uutisoidaan paljon, ja kuvajournalismilla on suuri rooli tilanteen valottamisessa. Kun kuvia tulvii monista eri lähteistä, on aiheellista pysähtyä miettimään kuvien luotettavuutta.

Kriisitilanteessa kuvilla on oma roolinsa propagandan välineenä. Sota-alueelta tulevia kuvia tarkastellessa tuleekin ottaa huomioon mahdolliset vaikuttamisyritykset. Kuvia saatetaan esimerkiksi manipuloida tai yksinkertaisemmin käyttää virheellisessä kontekstissa. Tuomas Rimpiläisen Ylelle kirjoittamassa artikkelissa sodan alkuajoilta mainitaan esimerkkejä Ukrainan informaatiosodankäynnistä ja siitä, kuinka väärää tietoa on paljon liikkeellä sosiaalisessa mediassa.

Kun luottamus kuvajournalismiin horjuu, lukija saattaa ajatella, että kuva ei ole oikea tai sitä on muokattu. Journalismiin kannattaa suhtautua kriittisesti, mutta jatkuva epäily voi olla osittain kohtuutonta, etenkin kun jotkut kuvajournalistit tekevät työtään epävakaissa olosuhteissa henkensä uhalla. Valokuviin keskittyneellä PetaPixel-sivustolla julkaistussa uutisessa Ukrainassa vaikuttanut valokuvaaja Chris McGrath kertoo turhautumisestaan siihen, kuinka hänen kuviensa aitoutta kyseenalaistetaan sosiaalisessa mediassa.

Kuvien ja videoiden manipuloimisen kehittyessä ihmisten luottamus journalismissa käytettäviin kuviin mitataan. Toisinaan kuvat ovat niin aidonnäköisiä, että yleisö ei lähde niitä kyseenalaistamaan. Miten tällaisten kuvien läpi pystyy sitten katsomaan? Apuvälineenä kuvien aitouden tarkastamiseen voidaan käyttää erilaisia, melko helppokäyttöisiäkin ohjelmia. Ongelmana on kuitenkin se, että yleisöllä ei ole välttämättä tietoa näiden ohjelmien olemassaolosta. Toisaalta tuskin kovin moni lukijoista oikeasti tarkistaisi kuvien aitouden, vaikka he niin osaisivatkin tehdä.

Se, miten paljon ihmiset luottavat kriisialueilta tuleviin valokuviin, riippuu myös julkaisualustasta. Lähtökohtaisesti ihmiset uskovat todennäköisemmin valtamediassa esitettyihin kuviin kuin sosiaalisessa mediassa pyöriviin otoksiin. Ylelle teetetystä kyselytutkimuksesta selviää, että vuonna 2022 peräti 85 prosenttia vastaajista piti Ylen uutisia luotettavina. Valtion omistamalla mediayhtiöllä onkin suuri rooli sota-alueiden tapahtumien uutisoinnissa, sillä sen odotetaan jakavan oikeaa tietoa.

Ukrainan tilanteen poikkeuksellisuus on korostanut luotettavan tiedon merkitystä. Kuvien tehtävä on tässä tilanteessa erityinen, sillä harva pystyy kuvittelemaan itsensä keskelle sotaa. Nyt ihmiset Suomessa ja muuallakin ovat päässeet todistamaan Ukrainan kauhuja valokuvien muodossa. Kuvajournalismin rooli on ollut sodan aikana merkittävä. Minkäänlainen journalismi ei kuitenkaan toimi ilman luottamusta. Sen ansaitseminen voi kuitenkin olla hankalaa, kun saatavilla on yhtä lailla virheellistä tietoa. Silloin herääkin kysymys siitä, uskooko enemmän amatööriin vai ammattilaiseen.