Opiskelu-uupumuksella ja opintojen ohessa työssä käymisellä ei ole Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan yhteyttä. Yhteyttä tutkinut yliopistonlehtori Tarja Tuononen kertoo, että tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että työssäkäynti ei ole automaattisesti negatiivinen asia opintojen kannalta.
– Ainoastaan kokopäiväinen työ näkyy [negatiivisesti]. Se on selkeästi yhteydessä uupumukseen ja opintojen eteneminen on myös hitaampaa, Tuononen täsmentää saatuja tuloksia.
Työssä käymisen yhteys opiskelu-uupumukseen
- Tutkimus on Helsingin yliopiston toteuttama.
- Tutkimukseen osallistui 480 opiskelijaa kolmesta Helsingin yliopiston tiedekunnasta.
- Tutkimuksessa aineistona käytetty kysely on toteutettu vuosina 2019–2020 kolmannen vuoden yliopisto-opiskelijoille.
- Tutkimuksessa opiskelijoiden tuntemuksia on kartoitettu kyselytutkimuksella.
Tulokset ovat osittain yleistettävissä ja heijastelevat Tuonosen mukaan myös valtakunnallista tilannetta.
Uupumuksen takana olevia tekijöitä on yritetty selvittää erilaisten tutkimusten kautta, ja ne ovat osittain antaneet hieman ristiriitaista tietoa. Tuonosen mukaan ristiriitaiset tulokset saattavat johtua maiden erilaisista korkeakoulujärjestelmistä, tuista sekä erilaisista tutkimuskysymyksistä.
Positiivisia puolia halutaan nostaa esiin
Työssä käymisellä on myös positiivisia puolia. Se voi olla myös voimavara, joka ei häiritse opintojen etenemistä. Osa kokee sen jopa opintoja edistävänä tekijänä.
Työssäkäyvät opiskelijat ovat tutkimuksen mukaan parempia aikatauluttajia ja heillä on parempi itsesääntely. Kokopäiväisesti työssä käyvillä oli myös kehittyneemmät metakognitiiviset taidot, joilla tarkoitetaan käsitystä itsestään oppijana.
Helsingin yliopistossa noin 65 prosenttia opiskelijoita tekee töitä lukukauden aikana, mutta työssäkäyvien määrä vaihtelee aloittain. Koko Suomessa töissä käyviä opiskelijoita on hieman alle 60 prosenttia. Tiettyyn ammattiin valmistuvilla aloilla työssäkäyvien määrä oli huomattavasti suurempi kuin humanistisilla aloilla.
Osalle opiskelijoista työssä käyminen on välttämätöntä, minkä takia tulevaisuudessa olisi tutkimuksen mukaan tärkeää pohtia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisen kehittämistä.
– Jos opiskelija itse kokee riittämättömyyden, väsymyksen tai kyynisyyden tunnetta omia opintoja kohtaan, ne ovat todella tärkeitä kokemuksia. Niitä ei pidä vähätellä, vaikka kyselyllä ei saada absoluuttista tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista.