Masennus ei ole biologisesti vain yksi sairaus, vaan sillä on monia erilaisia alatyyppejä, osoittaa uusi aivotutkimus. Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja Satu Palva tutkimusryhmineen mittasivat 263 masennuspotilaan sekä 75 terveen henkilön aivotoimintaa. Mittauksista voitiin erottaa masennuspotilailla viisi keskenään erilaista aivotoimintaprofiilia.

– Lähtökohtana oli, että alatyyppejä löytyy, mutta yllättävää oli niiden keskinäinen erilaisuus. Niistä löytyi suorastaan päinvastaisia piirteitä, Palva kertoo.

Joidenkin masennuspotilaiden aivoissa toiminnalliset yhteydet olivat poikkeuksellisen voimakkaita, kun taas toisilla ne olivat heikentyneet. Toiminnalliset yhteydet kertovat siitä, kuinka hyvin aivojen eri osat toimivat samaan aikaan ja miten ne viestivät keskenään.

Tutkimuksen tulokset voivat selittää aiempien masennustutkimusten tulosten ristiriitaisuutta, sillä saman sairauden takana voi olla hyvin erilaisia biologisia syitä.

Tutkijat mittasivat aivotoimintaa magneettikäyrällä, joka kykenee havaitsemaan aivotoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä millisekunnin tarkkuudella. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun masennuksen alatyyppejä etsitään näin tarkalla menetelmällä.

Jatkotutkimus pyrkii hoidon yksilöllistämiseen

– Tällä hetkellä masennuksen hoidon onnistuminen on aika sattumanvaraista, koska ei voida tietää toimiiko valittu menetelmä juuri tietylle henkilölle, Palva selittää.

Alatyyppien löytyminen voi auttaa kehittämään tehokkaampaa ja kohdennetumpaa hoitoa erilaisille potilaille. Jatkotutkimusta alatyyppien reagoinnista erilaisiin hoitomenetelmiin kuitenkin tarvitaan. Syventävää tutkimusta aiheesta on Satu Palvan mukaan jo meneillään.

– Uskon, että tulevaisuudessa tämän tyyppisellä tutkimuksella voidaan kohdentaa hoitoja yksilöllisemmin potilaille, Palva kertoo.