Asunnottomuus voi vaikeuttaa nuoren elämää vielä vuosia sen päättymisen jälkeenkin, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla alle 25-vuotiaita asunnottomia.
Nuoren tiedoissa näkyvät merkinnät esimerkiksi ulosotosta ja keskeytyneestä koulutuksesta tekevät paluusta tavalliseen arkeen haastavaa. Osa merkinnöistä jää tietoihin näkyviin vuosiksi, ja ne voivat vaikeuttaa esimerkiksi asunnon tai palveluiden saamista.
Myös verkossa tapahtuva automatisoitu päätöksenteko hidastaa asunnottomuuskierteen katkaisemista.
– Asunnottomilla nuorilla on haasteita päästä verkkoon, sillä välineet ja verkkoyhteydet maksavat. Jos nuori ei voi esimerkiksi lisätä verkossa käsiteltävään hakemukseen liitteitä, päätös voi olla automaattinen hylky, Itä-Suomen yliopiston tutkija Terhi Halonen kertoo.
Järjestelmää voitaisiin kehittää lisäämällä kasvokkain tapahtuvaa asiointia, Halonen ehdottaa.
Tukipalvelut eivät vastaa nuorten tarpeisiin
Nuorten asunnottomuus
- Nuorten asunnottomien keskeisin kokemus kodittomuudesta on jatkuva turvattomuuden tunne.
- Asunnottomuuteen liittyvät merkinnät voivat näkyä nuoren tietoissa vuosia asunnottomuuden päättymisen jälkeen.
- Merkinnät vaikuttavat esimerkiksi asunnonsaantiin ja ennakkoasenteisiin sote-palveluissa.
- Nuoret jättävät avustusmuotoja hyödyntämättä, koska niiden ehdot ovat liian rajoittavia.
Asunnottomille tarjottujen palveluiden ehdot ovat usein tiukkoja, Halonen kertoo. Jos tukipalveluista tarjotaan asuntoa, nuoren elämistä vahditaan tarkoin. Nuori saatetaan velvoittaa tekemään selkoa vieraista ja siivousaikataulusta.
– Harva haluaa vierasta ihmistä omaan kotiin kertomaan, miten kuuluisi elää, Halonen toteaa.
Nuorten asunnottomuus ei välttämättä näy tilastoissa. Moni nuori koditon majoittuu tuttavilla, jolloin he eivät päädy sosiaalipalveluiden asunnottomuustilastoihin.