On vuosi 2009. Sauli Saarisen varusmiespalvelus on tullut päätökseensä. Astuessaan ulos Panssariprikaatin porteista hän uskoo, että ei enää koskaan palaa.
Toisin kuitenkin käy.
17 vuotta myöhemmin Saarinen on vastikään aloittanut Panssariprikaatissa toimivan Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan päällikkökapellimestarina. Takana on kolme vuotta kapellimestarintyötä samassa soittokunnassa.
Päällikkökapellimestari toimii soittokunnan hallinnollisena johtajana, ja siviilissä työ vertautuu lähinnä kaupunginorkestereiden intendentteihin. On päällikön vastuulla, että soittokunta näyttää ja kuulostaa hyvältä. Työ tuo mukanaan siis paljon uutta, mutta itse orkesterinjohtaminen jää vähemmälle.
Yllättävien käänteiden kautta kapellimestariksi
Säkylästä kotoisin oleva Saarinen tiesi jo varhain haluavansa ammattitrumpetistiksi. Hän muutti musiikkiopintojen perässä lopulta Tampereelle, ja työkokemusta kertyi useista orkestereista niin Puolustusvoimilta kuin siviilistäkin.
Kapellimestariksi Saarinen päätyi sattuman kautta: ystävän suosituksesta hän aloitti hervantalaisen puhallinorkesteri Mansetin kapellimestarina.
– Kaveri näytti minulle olutpalkalla, miten eri kaavat menevät.
Työskennellessään soittaja-aliupseerina Kaartin soittokunnassa Helsingissä Saarinen sai vinkin hakea Sibelius-Akatemialle kapellimestariopintoihin. Hän pääsi ensimmäisellä yrittämällä sisään, ja edessä oli valinta trumpetistin ja kapellimestarin uran välillä.
Kapellimestarius vei voiton, ja Saarinen valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2022. Hän jatkoi trumpetistina Kaartin soittokunnassa vielä yhden vuoden, minkä jälkeen hän siirtyi Hattulaan Varusmiessoittokunnan kapellimestariksi.
Saarisen mielestä työskentely Varusmiessoittokunnan kanssa eroaa paljon ammattiorkestereista. Varusmiessoittokunta on esiintyvä kokoonpano, mutta samalla sen toiminta on osa asepalvelustaan suorittavien koulutusta.
Varusmiessoittajat ovat musiikillisilta taustoiltaan erilaisia, mutta Saarinen suhtautuu soittokuntaan tavoitteellisesti:
– Jos jotain halutaan tehdä, niin tehdään se tosissaan.
Sotilasmusiikin merkitys korostuu vaikeina aikoina
Saarinen kuvaa sotilasmusiikkia osaksi kansallisidentiteettiä.
– Kun joku yleisöstä huutaa, että soittakaa Muistoja pohjolasta, se kertoo sotilassoittokuntien tärkeästä roolista osana kulttuuriamme.
Sotilassoittokunnilla on tärkeä tehtävä tuoda Puolustusvoimia esiin kansalaisille. Erityisen merkityksellistä se on varsinkin viimeaikaisten uutisten takia, Saarinen lisää. Hän nostaa esille Sibeliuksen Finlandian, mikä koskettaa yleisöä kovasti armeijan univormuihin pukeutuneiden sotilassoittajien esittämänä.
Tavoitteena paremmat keikat
15 vuotta Puolustusvoimilla työskennellyt Saarinen on huomannut henkilökunnan ja varusmiesten hyvinvoinnin kulkevan käsi kädessä. Siksi hän haluaakin uutena henkilöstö- ja hallintoesimiehenä vähentää henkilökunnan kuormitusta.
Kun henkilökunta jaksaa paremmin, varusmiehet saavat laadukkaampaa koulutusta. Tätä kautta taas Varusmiessoittokunta tarjoaa suomalaisille entistä parempia keikkoja sekä hyvää musiikkia.