Helsingin yliopiston tutkija Julia Voutilaisen väitöskirjatutkimuksen tulokset haastavat mielikuvaa urheilun vaikutuksesta sydänterveyteen. Tutkimuksen mukaan lähes joka kolmannella urheilijalla on kohonnut LDL-kolesteroli. LDL-kolesterolia kutsutaan huonoksi kolesteroliksi, koska sen korkea pitoisuus voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.
– Urheilu ei vaikuta olevan LDL-kolesterolia määrittävä tekijä, Voutilainen sanoo.
Hänen mukaansa niiden urheilijoiden osuus, joilla LDL-kolesteroli on koholla, on samaa tasoa kuin 18–29-vuotiaalla valtaväestöllä. Vastaava tulos on havaittu myös laajassa kansallisessa FinTerveys-tutkimuksessa.
Voutilaisen mukaan tärkeimmät huonoon LDL-kolesteroliin vaikuttavat tekijät ovat yksilön geneettinen alttius ja ravinnon rasvojen laatu. Hänen mielestään ei tulisi olettaa, että urheilijan LDL-kolesteroli on matala.
– Se pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon urheilijan terveyden ja myös sydän- ja verisuonitautien riskiprofiilin arviossa.
Vaikka urheilu ei vaikuta LDL-kolesterolin määrään, se on silti monella tavalla sydän- ja verisuoniterveydelle hyödyllistä.
– Se nostaa hyvää HDL-kolesterolia ja parantaa sokeriaineenvaihduntaa sekä vaikuttaa positiivisesti muihin valtimokovettumien riskitekijöihin.
TUTKIMUKSESTA
- Tutkimukseen osallistui 582 urheilijaa.
- Tutkimuksessa energiavajeen ja LDL-kolesterolin yhteys jäi heikoksi.
- Tulos haastaa Kansainvälisen olympiakomitean suositteleman riittämättömän syömisen riskityökalun.
- Tutkimuksen perusteella urheilu ei vaikuta olevan LDL-kolesterolia määrittävä tekijä, vaikka se onkin monella tavalla sydän- ja verisuoniterveydelle hyödyllistä.
Energiavajeen ja kolesterolin yhteys heikko
Kohonneen LDL-kolesterolin on epäilty olevan yhteydessä energiavajeeseen. Esimerkiksi Kansainvälinen olympiakomitea suosittelee urheilijoiden energiavajeen arviointiin työkalua, jossa kohonnut kolesteroli kasvattaa riskipisteitä.
Voutilaisen väitöstutkimuksessa energiavajeen ja kolesterolin yhteys jäi kuitenkin heikoksi. Voutilaisen mielestä kolesterolin sisällyttäminen riskityökaluun heikentää työkalun luotettavuutta antamalla vääriä positiivia tuloksia.
– Mielestäni ei ole kauhean järkevää käyttää kohonnutta kolesterolia matalan energian saatavuuden riskimittarina tai riski-indikaattorina, koska jopa joka kolmannella urheilijalla se voi olla koholla ihan muiden tekijöiden takia.
Jos urheilijalla on kohonnut kolesteroli, on Voutilaisen mukaan tärkeää pohtia, voiko taustalla olla syömishäiriökäyttäytymistä tai liian vähäistä energiansaantia. Hänen mielestään kohonnutta kolesterolia ei kuitenkaan tule pitää varmana merkkinä energiavajeesta.