Jessica Vahtola on ylpeä rohkeudestaan rakentaa uutta elämää ulkomaille.

Kolmen viikon matka muuttui kahdeksi välivuodeksi – arkeen paluu voi ahdistaa maailmalta palaavaa nuorta

Välivuoden viettäminen Australiassa ja Uudessa-Seelannissa houkuttelee aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria. Arkeen palaamisen pelko ja opiskelumotivaation löytäminen ovat haasteita, joita maailmalta palaavat matkaajat kohtaavat.

22-vuotias Jessica Vahtola vaihtoi kolean Oulun Uuden-Seelannin hiekkarantoihin ja vuoristoisiin maisemiin. Nuori nainen asuu ja työskentelee urheiluvaateliikkeessä apulaismyymäläpäällikkönä Uuden-Seelannin pääkaupungissa Aucklandissa. Pari viime vuotta Vahtola on matkustellut ja työskennellyt Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Myymälässä työskentelyn lisäksi Vahtola on tehnyt promootio- ja asiakaspalvelutyötä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Tuoreen nuorten tulevaisuusraportin mukaan jo lähes kolmasosa lukion päättäneistä suunnittelee pitävänsä välivuoden. Myös tulevaisuutensa kanssa tasapainoillut Vahtola piti välivuotta mahdollisuutena. Hän valmistui keväällä 2015 lukiosta ja päätti hakea yliopistoon liikuntalääketieteelliseen. Opiskelupaikkaa ei auennut, mutta varasuunnitelma oli kaiken aikaa takataskussa.

– Matkustelun palo oli suuri, joten päätin lomamatkallani Uudessa-Seelannissa hakea working holiday -viisumia Australiaan. Muutaman viikon matka muuttui lopulta yli kahden vuoden välivuodeksi ja seikkailuksi.

Matkatoimisto Kilroy järjestää working holiday -matkoja nuorille. Välivuosi ulkomailla kiinnostaa, sillä monet haluavat nähdä maailmaa ja ottaa hengähdystauon heti lukion päätyttyä. Etenkin kesällä ja syksyllä opiskeluiden välissä working holiday -viisumit Australiaan ja Uuteen-Seelantiin ovat kysyttyjä. Kilroyn markkinointivastaava Cristina Herrera arvioi pelkästään yrityksen kautta lähtevien nuorten määrän olevan satoja vuodessa.

– Useimmissa tapauksissa working- holiday -vuosi on pidentynyt kaksivuotiseksi kokemukseksi, joskus jopa maailmanympärysmatkaksi.

Oma arki ulkomailla on tuonut myös varjopuolena perheen ja ystävien ikävän.

Kiusallinen smalltalk vahvistaa kulttuurishokkia

Ahdistus kotiinpaluusta askarruttaa useimpien matkaajien mieltä. Kotiutunut nuori voi kärsiä kulttuurishokista, kun Australiassa opittu smalltalk saa kaupan myyjän kiemurtelemaan vaivautuneena. Herreran mukaan monet omaksuvat kohdemaan kulttuurin helposti, jolloin suomalainen tapa tehdä asioita tuntuu aluksi oudolta ja vieraalta. Myös seikkailun päättyminen hämmentää nuoria.

– Suomeen palanneilla iskee shokki, kun reissaaminen ja kokemusrikas vuosi vaihtuvat tavalliseksi arjeksi.

Vahtola tunnistaa käänteisen shokki-ilmiön omakohtaisesti, sillä kuukauden visiitti kotikaupunkiin Ouluun viime tammikuussa oli pysäyttävä.

– Tuntui kuin aika olisi seisahtunut. Suomessa kaikki oli ennallaan, kun taas itse olin tuhansia kokemuksia rikkaampi. Oli pelottavaa huomata, että keskustelut vanhojen ystävien kanssa tuntuivat vierailta.


Paluu Suomeen voi kuitenkin tuntua raskaalta seikkailuntäyteisen matkan jälkeen. Video kertoo fiktiivisen tarinan Juhasta, jota kotiin paluu satutti keskivertoa enemmän.

Kadonnut opiskelumotivaatio löytyi

Vuosi Australiassa tai Uudessa-Seelannissa kasvattaa ja opettaa eri tavoilla, kuin opiskelu koulussa. Kaksi eri maata ja kulttuuria antoivat Uudessa-Seelannissa asuvalle Vahtolalle enemmän kuin koulupaikka olisi siinä elämäntilanteessa tarjonnut.

– Itsestään oppii paljon, kun matkustaa yksin. Eläminen vieraan kulttuurin, kielen ja ihmisten ympäröimänä on antoisaa.

Elämän rakentaminen ulkomailla ja seikkailun muuntautuminen arjeksi Uudessa-Seelannissa ovat luoneet maailmanmatkaajalle uudenlaisia haaveita. Myös kipinä opiskeluun on syttynyt uudelleen, ja kouluun hakeminen tuntuu konkreettisemmalta vaihtoehdolta. Ilmainen koulutus Suomessa on houkutin, joka saattaisi saada reissaajan palaamaan kotiin.

Vahtola vietti lukiossa vaihtovuoden Uudessa-Seelannissa, ja rakastui maan kulttuuriin ja kuvankauniiseen luontoon.