Milla Pyynyn kolumni: Ei hengitetä elämää ruudun läpi

Tämä en ole minä.

Katson Instagramini feediä. Näen ruudussa elämän, joka on minulle vieras. Illuusio saa minut ahdistuneeksi. Tyhjennän profiilini kaikista kuvista kuuden viime vuoden ajalta ja tunnen valtavaa helpotusta.

Kuvat kauniisti katetuista brunsseista ja ulkomaanmatkoista olivat toden totta tapahtuneet. Feediä selaavalla käyttäjällä ei kuitenkaan ollut aavistustakaan, että kuvat olivat onnistuneet vasta kymmenien ja kymmenien otosten jälkeen.

Sosiaalisen median paine oli muokannut someprofiilistani jotain sellaista, mitä en enää tunnistanut minuksi. Tunsin valehtelevani — minähän syön aamupalaksi kaupan halvinta puuroa täytetyn croissantin ja smoothiebowlin sijaan.

Instagram on oma koukuttava maailmansa. Kun sinne on kerran astunut, se vetää mukanaan. Pian huomaa selaavansa käyttäjien kuvia viidettä kertaa saman päivän aikana. Virheettömiä selfieitä ja kuvia illanvietoista täytyy lisätä vähintään kerran viikossa, koska muutkin tekevät niin. Kuvat eivät ole enää vain osa muistojen kokoelmaa, vaan tarkkaan harkittuja, someseksikkäitä otoksia.

Ahdistus kasaantuu, kun omaa elämää alkaa verrata muihin. Miksi minun lauantai-iltani ei ole kuten heidän? Miksi minulla ei ole urheilullista vartaloa kuten hänellä?

Nuorten itsetunto-ongelmat linkittyvät sosiaaliseen mediaan. Tilaston mukaan Yhdysvalloissa 40 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista koki paineita julkaista sisältöä someen, jotta näyttäisi muiden silmissä hyvältä. Ei siis ihme, että nuoret pakenevat somesta. Paine näyttää somessa täydellinen kuva elämästään on paisunut valtaviin mittasuhteisiin, puhumattakaan ulkonäöstä.

Visuaalinen ilmaisu on kehittynyt lyhyessä ajassa huimasti. Tutkija Eliisa Vainikka kertoo paineiden nousseen Instagramissa ammattimaisemman sisällön takia. Oma someprofiili on eräänlainen minuuden jatke. Imagorakentaminen luo taas kilpailua käyttäjien välille, ja tätä osa nuorista vastustaa.

Instagram luotiin, jotta sen käyttäjät saisivat jakaa hetkiä elämästään kuvien muodossa. Ajatus on hyvä, mutta näin palvelu ei mielestäni toimi. Instagramista on tullut näyttämö, jossa jokainen näyttää vain parhaan roolisuorituksensa.

Joukkopako somesta ja kanavien sulkeminen ei tutkija Mikko Hautakankaan mielestä ole ainoa ratkaisu. Kun paineet kasvavat liian suuriksi, hän rohkaisisi Instagramin käyttäjiä luomaan aidompaa, epätäydellisempää kuvastoa. Näin illuusiota saataisiin murrettua ja lievitettyä muiden somekäyttäjien paineita omien lisäksi.

Siispä riisutaan maskit. Ei hengitetä elämää puhelimen ruudun läpi. Luodaan aitoja hetkiä ilman kuvapakkoa. Seuraavan kerran kun nautimme ystäväni kanssa brunssin yhdessä, laitamme pöydän koreaksi meille. Emme sosiaalisen median seuraajillemme.