Uutta musiikkia etsitään yhä enemmän striimaamalla, osoittaa Pohjoismaiden tekijänoikeusjärjestöjen yhteenliittymän Polaris Nordicin tuore tutkimus. Vuonna 2015 uudesta musiikista löytyi viisi prosenttia striimauspalveluiden kuten Spotifyn avulla. Tänä vuonna osuus on yhdeksän prosenttia.
Tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret löytävät musiikkia striimauspalveluista. Palveluiden merkitys on 18–29-vuotiailla suurempi kuin kavereiden suosituksilla. 14 prosenttia uudesta musiikista löydettiin ystävien avulla, 17 prosenttia striimauksella.
Musiikintutkimuksen professori Tarja Rautiainen-Keskustalo Tampereen yliopistosta kertoo, että musiikin kuuntelu on kehittynyt enemmän yksittäisten kappaleiden kuuntelemiseksi. Albumien ja yksittäisten artistien merkitys on vähentynyt, ja musiikin kuuntelu on yhä räätälöidympää.
– Musiikkia ikään kuin shoppaillaan. Se vaikuttaa tuotantoon ja koko musiikkiteollisuuteen, Rautiainen-Keskustalo sanoo.
Striimauspalveluiden merkityksen kasvu näkyy myös tamperelaisen Huora-yhtyeen musiikin kulutuksessa. Yhtyeen albumi on myynyt hyvin, mutta suurin osa kuuntelee heidän kappaleitaan striimaamalla. Kitaristi Paavo Pekkonen näkee asian kaksipiippuisena.
– Kun kaikki musiikki on heti saatavilla, siitä tulee kertakäyttötavaraa.
Pekkonen kuuluu ikäluokkaan, jolla on ollut varaa ostaa vain yksi levy kuukaudessa. Vaikka ensi kuulemalta levy olisi ollut huono, sitä kuunteli väkisin, koska siitä oli maksanut.
– Nykyään voi klikata saman tien seuraavan levyn soimaan, jos musiikki ei heti miellytä korvaa.
Data määrää radion sisällön
Musiikkia löydetään yhä eniten radiosta. Kahden viime vuoden aikana radion merkitys on kuitenkin vähentynyt hieman. Tänä vuonna 37 prosenttia vastaajista kertoi löytävänsä uutta musiikkia radion kautta, kun vuonna 2015 osuus oli 41 prosenttia.
Bändien saattaa olla vaikeaa päästä kaupallisiin valtavirran radiokanaviin.
– Usein levy-yhtiöllä on vaikutusta siihen, jääkö uusi kappale soittolistalle pidemmäksi aikaa, Pekkonen sanoo.
Radioiden musiikkipäälliköt tutkivat suurta määrää dataa. Jos data arvioi kappaleen uppoavan kuuntelijaan, kappale pääsee soittolistalle. Huora-yhtyeen rumpali Saku Sahlstedt kuvailee toimintaa karuksi bisnekseksi.
– Kaupalliset radiot ovat oma pieni kuplansa, jossa Vain Elämää -artistit pyörivät toistolla, Sahlstedt sanoo.
Huoran viime marraskuussa julkaistu Sori siitä -kappale pyöri hetken aikaa YleX:n Uuden musiikin aamuvuorossa. Sillä ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta somekanavien tykkäysmääriin. Sponsoroitu mainos Facebookissa sen sijaan toi tuhat uutta tykkääjää.
Mainostusta ja mahtavaa live-meininkiä
Ennen levy-yhtiöt ostivat kalliita mainospaikkoja lehdistä, radiosta ja televisiosta. Sosiaalinen media antaa uudenlaisen mahdollisuuden ruohonjuuritason toiminnalle. Mainostaminen ei maksa periaatteessa mitään, mutta bändien täytyy olla todella aktiivisia somessa.
– Pitää niin sanotusti spämmätä, Pekkonen kertoo.
Pekkonen epäili, että he ampuisivat itseään jalkaan bändin nimellä. Nykyään hän uskoo, että nimi leviää laajalle kaveripiireissä. Huora jää mieleen.
– Se jotenkin iskee, kun tällaisella poliittisen korrektiuden ja hyssyttelyn aikakaudella onkin Huora-niminen punk-bändi, jonka keulassa on tatuoitu nainen huutamassa.
Kun levyjen ostaminen on hiipunut, livetuotantojen ja -esiintymisten merkitys on kasvanut.
Myös Sahlstedt ja Pekkonen ovat huomanneet, että keikat ovat tärkeitä. Pelkkä kotona kuunteleminen ei riitä, vaan ihmiset kyselevät jatkuvasti, milloin ja missä Huora esiintyy.
Sana hyvistä keikoista kiirii kauas. Sahlstedt kehottaisi uusia bändejä haalimaan keikkoja niin paljon kuin mahdollista.
– Keikoilla ihmiset saavat aivan toisenlaisen elämyksen kuin kuuntelemalla biisejä kotona. Kun keikkaa hehkutetaan jälkikäteen kavereille, se poikii jälleen uusia kuuntelijoita.
Konserttien kautta löydetään Polaris Nordicin tutkimuksen mukaan vain vähän uutta musiikkia. Sahlstedt uskoo, että festareiden merkitys on suuri. Isot tapahtumat tuovat paljon erilaista musiikkia saataville, ja jokaiselle kuuntelijalle löytyy jotakin.
– Bändit tavoittavat festareilla enemmän yleisöä kuin normaalisti omalla keikallaan, Sahlstedt sanoo.
Kokonaisuuksista kappaleisiin
Huoran jäsenille levykokonaisuuksien tekeminen on itsestään selvää, ja he ovat valmiita taistelemaan niiden puolesta. Debyyttialbumin vinyylipainos on myyty lähes loppuun, joten Huoran kuulijakunnalle levyt ovat yhä tärkeitä.
Levyjen merkitys on kuitenkin vähentymässä. Fyysisiä cd-levyjä ei välttämättä julkaista enää lainkaan. Esimerkiksi JVG:n uusi albumi Popkorni löytyy ainoastaan striimauspalveluista. Kaikki kappaleet nousivat välittömästi Spotifyn Top 12 -listalle ilman ennakkomarkkinointia.
Nuoret kuuntelevat soittolistoja, joissa on useiden artistien yksittäisiä kappaleita. Kuuntelija voi poukkoilla kappaleesta toiseen ja vanhoista julkaisuista uusiin. Usein soittolistat on tarkoitettu tiettyihin tilanteisiin.
– Esimerkiksi rentoutumiseen tai lenkkeilyyn kaivataan tietynlaisia kappaleita, Rautiainen-Keskustalo sanoo.
Vaikka Pekkoselle ja Sahlstedtille levyjen merkitys on suuri, myös he kuuntelevat eniten musiikkia Spotifysta. Molemmat hehkuttavat striimauspalveluiden algoritmejä, joihin esimerkiksi suosittelulistojen ja artistiradioiden toiminta perustuu. Ne auttavat kuuntelijaa löytämään omien mieltymysten mukaista musiikkia.
– On mielettömän hienoa löytää sattumalta hyviä uusia bändejä soittolistojen kautta, Sahlstedt sanoo.
Teknologia helpottaa uuden musiikin löytämistä paljon. Pekkonen kertoo, kuinka ennen radiota kuunnellessa saattoi mennä pitkiäkin aikoja tietämättä, kenen kappaleesta piti. Kun tiedon lopulta löysi, se palkitsi.
– En sano, että ennen oli paremmin, mutta ennen oli erilaista, Pekkonen kiteyttää.