Suomen korkeakouluissa opiskeli viime vuonna yli 20 000 kansainvälistä korkeakouluopiskelijaa. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on tuplaantunut vuodesta 2006. Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin todennäköistä, että vuonna 2017 käyttöönotetut lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille alentavat tulijoiden määrää. Maksut eivät silti ole ainoa tekijä kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemisessa.
– Korkeakoulut ovat saattaneet supistaa englanninkielistä opintotarjontaansa. Tarjonta ei ole enää sama kuin vuosi sitten, kertoo vastaava asiantuntija Irma Garam Opetushallituksen kansainvälistymispalveluista.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille suunnattujen lukukausimaksujen vähimmäismäärä on 1500 euroa, mutta ne voivat vaihdella yliopistoittain.
Garamin mukaan suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja maahan jäämistä Suomeen vaikeuttaa maan taloudellinen tilanne. Yritykset eivät välttämättä ole olleet niin halukkaita palkkamaan uutta työvoimaa, hän kertoo.
Monilla on halu jäädä, mutta ei mahdollisuutta
International Student Barometer -kysely kertoo, että halu jäädä töihin Suomeen valmistumisen jälkeen on merkittävä motiivi kansainvälisille opiskelijoille hakuvaiheessa. Jopa 78 prosenttia Suomessa opiskelevista kansainvälisistä opiskelijoista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä valintakriteerinä mahdollisuutta työllistyä maahan.
Yksi tällaisista opiskelijoista on Angiras Sharma, joka saapui Suomeen opiskelemaan tuotantotaloutta vuonna 2010.
Kansainvälisyys korkeakouluissa
- Suomessa oli yhteensä 21 061 kansainvälistä opiskelijaa vuonna 2016.
- 76 prosenttia kaikista kansainvälisistä opiskelijoista oli EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta vuonna 2014.
- Lukukausimaksuja peritään EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka ovat aloittaneet vuoden 2017 syksyn jälkeen.
Nykyiseen tehtäväänsä tuotepäälliköksi hän pääsi ystävänsä kautta, joka vinkkasi Sharmalle yhtiönsä avoimesta työpaikasta. Lisäksi hän oli pyytänyt diplomityön ohjaajaltaan suosituskirjeen.
Hän sattui olemaan omien sanojensa mukaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sharma on kuitenkin huomannut verkostojen tärkeyden ja niiden luomisen vaikeuden kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa.
Lukukausimaksut olisivat saaneet Sharman vaihtamaan opiskelumaata.
– Jos olisin joutunut maksamaan lukukausimaksuja tutkinnostani, olisin mennyt suorittamaan sitä Saksaan tai muualle Eurooppaan, hän kertoo.
Tekniset alat vetävät ja ammattikorkeakoulututkinnolla varmemmin töitä
Suomessa vuonna 2009 valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista lähes puolet oli työllistyneenä vuonna 2014, selviää Tilastokeskuksen CIMO:lle teettämästä selvityksestä. Melkein 70 prosenttia kaikista valmistuneista jäi maahan. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet työllistyivät varmimmin, mutta heitä oli myös huomattavasti vähemmän muihin aloihin verrattuna. Suosituimman alan, eli tekniikan, opiskelijat työllistyivät muita paremmin. Myös AMK-tutkinnon suorittaneilla oli muita paremmat mahdollisuudet työllistyä.
Korkeakoulut tiedostavat kansainvälisten opiskelijoiden tarjoamat mahdollisuudet. Monet korkeakoulut ovat luoneet alueellisia ohjelmia, joiden tarkoituksena on tuoda yhteen opiskelijat ja työelämän toimijat, kertoo Tampereen yliopiston projektisuunnittelija Ari Kurlin. Esimerkiksi Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat mukana Talent Tampere -ohjelmassa. Ohjelman kautta autetaan kansainvälisiä opiskelijoita luomaan verkostoja, tuomaan ideoitaan esille ja parantamaan kulttuurien välistä yhteistyötä.
Onko lukukausimaksuissa mitään järkeä? Lue toimittajan kommentti täältä.