Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi lokakuussa vision korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta, jota olivat tekemässä korkeakoulut ja sidosryhmät. Ministeriö haluaa tehdä yliopistoista Suomen parhaimpia työpaikkoja, kertoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio.

Käynnissä olevien TES-neuvottelujen ulosanti viittaa kuitenkin siihen, ettei tavoite toteudu.

– Tällä hetkellä yliopistot eivät ole kovin houkuttelevia työpaikkoja. 70 prosenttia opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on määräaikaisessa työsuhteessa. Millään muulla sektorilla osuus ei ole näin suuri, Moisio kertoo.

Pätkätöiden yleisyyttä ja ketjuttamista kritisoi myös Tampereen yliopiston tieteentekijöiden liiton hallituksen jäsen ja JUKOn lakkopäällikkö Jussi Jalonen. Epävarmat työsuhteet lisäävät hänen mukaansa myös aivovuotoa Suomesta.

– Käynnissä olevissa neuvotteluissa on väännetty kättä muun muassa reilusta palkasta, luottamusmiesjärjestelmästä ja kontaktiopetuksen tuntimäärästä sekä siitä, että työsopimukset eivät saa pomputtaa työntekijää, Jalonen kertoo.

Yliopistojen ovet voivat mennä säppiin

Yliopistosektorin neuvottelut jatkuivat tauon jälkeen 6. helmikuuta. Yhtenä kiperimmistä neuvotteluaiheista on ollut palkkausjärjestelmän muutos. Neuvottelupöydällä on myös muita tekstiasioita, siis niitä, jotka sisällytetään työehtosopimukseen.

Jos neuvottelut eivät etene osapuolia tyydyttävään tahtiin, voivat yliopistojen ovet mennä kiinni. Neuvotteluissa pallo on tällä hetkellä työnantajapuolella.

– Ainoa asia, josta on kunnolla keskusteltu koko neuvotteluprosessin aikana, on yliopistojen palkkausjärjestelmän perusteellinen muutos. Tällä hetkellä on käytössä yksi yhteinen järjestelmä ja työnantajien ensimmäinen esitys olisi tarkoittanut sitä, että syntyisi 14 erilaista järjestelmää, Johanna Moisio kertoo.

Moisio pitää ehdotetuissa järjestelmissä hankalana henkilöstön liikkuvuutta, palkkojen vertailua ja niiden kehityksen seurantaa.

– Meillä on täysi valmius aloittaa työtaistelu niiden määräaikojen puitteissa, mitä on asetettu. Jos näin tehdään, voi uhata tilanne, että tutkintoja ei myönnetä eikä opetusta anneta, Moisio kertoo.

Työnantajien puolelta vakuutetaan neuvottelujen edenneen hyvässä hengessä. Eivät ne silti ole olleet helppoja, kertoo Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

– Haluamme muuttaa palkkausjärjestelmää joustavammaksi. Siitä on hyötyä molemmille osapuolille, Hassinen kertoo.

Palkkausjärjestelmän muuttaminen on ollut kahdella edellisellä sopimuskaudella niin sanottu työryhmäkirjaus. Tämä tarkoittaa molempien osapuolten valmistelleen sen toteuttamista yhdessä.

– Sopimukseton tila ei itsessään vaikuta neuvotteluihin ja olemme käyneet niitä rakentavassa hengessä, Hassinen kertoo.
Julkisessa keskustelussa keskitytään Hassisen mukaan helpommin niihin seikkoihin, joista neuvotteluosapuolet ovat eri mieltä. Tällöin asiat, joista ollaan samaa mieltä, eivät saa yhtä laajaa näkyvyyttä.

Aivovuodon tyrehdyttämiseen täytyy löytää keinoja

Tampereella TES-neuvottelut sattuvat samaan saumaan uuden yliopiston johtosäännösluonnoksen julkistamisen kanssa. Sekä ylioppilaskunnat että henkilökunta kritisoivat luonnosta, ja henkilöstö marssii ulos 8. helmikuuta. Henkilöstön keskuudessa on havaittavissa turhautuneisuutta molempiin prosesseihin, Jussi Jalonen kertoo.

Johanna Moisio kertoo yliopistolaisten suhtautuvan intohimolla työhönsä, mutta matalat palkat ja työsuhteiden epävarmuus eivät ainakaan lisää yliopistojen vetovoimaisuutta.

– Pidämme erittäin huolestuttavana ilmiönä, että yhä useampi yliopistolainen lähtee ulkomaille töihin tai kokonaan sektorilta pois, Moisio kertoo.

Opiskelijoiden näkökulmasta olisi toivottavaa, että aivovuoto saataisiin tyrehdytettyä. Tällöin voitaisiin Jalosen mukaan taata opetuksen laatu ja estää yliopistoinstituution rapautuminen.