Marketeissa alkoholittomien oluiden myynti on noussut tasaisesti jo muutaman vuoden ja nyt sama näkyy myös Tampereen ravintoloissa. Suurin muutos on tapahtunut tämän vuoden puolella. Mietoja ja kokonaan alkoholittomia vaihtoehtoja kysytään yhä useammin.

– Kyllä alkoholittomien oluiden suosio on huomattavasti kasvanut ja valikoimaakin on tullut enemmän, sanoo ravintoloitsija Marika Tähtinen-Hakala panimoravintola Plevnasta.

Tampereella ilmiö on tuore, mutta pääkaupunkiseudulla ja muualla Euroopassa se on ollut havaittavissa pidempään.

– Helsingissä tämä on näkynyt jo puolitoista vuotta ja nyt se on tullut Tampereellekin, kertoo vuoropäällikkö Ilari Pakarinen Gastropub Tuulensuusta.

Pakarisen mukaan miedot juomat ovat ensisijaisesti nuorten suosiossa ja humalahakuinen juominen vaikuttaa vähentyneen. Tähtinen-Hakala puolestaan näkee, että ilmiö on havaittavissa kaikissa ikäluokissa eikä keskity pelkästään nuoriin. Hän kertoo, että alkoholitonta olutta nautitaan usein esimerkiksi lounaan yhteydessä.

Alkoholittomien panimotuotteiden lisääntynyt kysyntä liittyy myös muiden erikoisoluiden viime vuosina kasvaneeseen suosioon. Kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota tuotteiden laatuun ja haluavat kokeilla erilaisia vaihtoehtoja.

Myös suhtautuminen raittiuteen on muuttunut.

– Ei sitä enää samanlailla katsota kieroon, jos joku juo alkoholitonta olutta. Se ei ole sellaista pään aukomista kuin ehkä muutama vuosi sitten saattoi olla, Pakarinen sanoo.

Alkoholiton on silti marginaalituote

Markettimyynnissä ero aiempaan on huomattava. S-ryhmän kaupoissa alkoholitonta olutta oli myyty vuoden 2018 elokuuhun mennessä jo 1,8 miljoonaa litraa, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Myös Keskon kaupoissa myynti on noussut 58 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Vaikka myynnissä on selvää nousua, kaikesta myydystä oluesta alkoholittoman osuus on edelleen pieni.

– Prosentuaalinen nousu on merkittävää, mutta koska kulutus on aiemmin ollut niin vähäistä, tämä nousu näyttää suurelta, huomauttaa Suomen Olutseuran puheenjohtaja Antti Kotti.

Hänen mukaansa erityisesti nuorten juomakulttuurissa on tapahtunut muutos.

– Nuoret painottavat enemmän makua ja laatua, ja se näkyy olutharrastamisessa yleisestikin. Se on osa sosiaalista kanssakäymistä, ruokailua ja sitä, että haetaan enemmän uusia makuelämyksiä, Kotti kertoo.

Kotti uskoo myös terveystrendin ja alkoholittomien panimotuotteiden parantuneen laadun vaikuttaneen suosion kasvuun. Lisääntyneen kysynnän seurauksena panimot ovat panostaneet alkoholittomien oluiden kehittämiseen aiempaa enemmän.

Voiko alkoholiton olut nousta marginaalituotteesta yhä suositummaksi juomaksi?

– Uskon, että se on edelleen nouseva trendi, koska se on nuorten suosiossa tällä hetkellä niin paljon, sanoo Gastropub Tuulensuun Ilari Pakarinen.

Suomen Olutseuran Antti Kotti on samoilla linjoilla, mutta suhtautuu ilmiöön maltillisemmin.

– On käynyt ilmi, että sille on markkina. Mutta ei tämäkään kulttuurimurros ole vielä niin merkittävä, koska edelleen on niitä, jotka juovat paljon ja humalahakuisesti. Näyttää kuitenkin siltä, että jonkinlaista ilmiötä on kasvamassa sieltä nuoremmasta polvesta.

Miten alkoholittomuuteen suhtaudutaan opiskelijoiden keskuudessa? Lue Anni Tuomisen kolumni täältä.