Pikaruokaravintolat ovat ottaneet varaslähdön Euroopan komission muovirajoitteisiin ja ryhtyneet toimiin muovin käytön vähentämiseksi. Euroopan komissio haluaa kiertotalouteen siirtymällä vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta ja lisätä kierrätettävän muovin osuutta. Meriroskaa vähennetään kieltämällä kertakäyttöiset muovituotteet, kuten muoviset aterimet, pillit ja ilmapallonvarret.
Suomessa sekä Hesburger että Burger King ovat tänä vuonna poistaneet muovipillit maustepisteiltä asiakkaiden saatavilta. Burger King on poistanut asiakassaleista myös muovikannet. Muovikannen ja -pillin saa palvelutiskiltä pyytämällä. Ketju ilmoittaa tuotteiden käyttömäärän puolittuneen muutoksen jälkeen.
Sitran kiertotalouden asiantuntija Riitta Silvennoinen toivoo pikaruokaravintoloiden huomioivan hiilidioksidipäästöt kokonaisuudessaan aina ruoan alkuperästä ja logistiikasta lähtien.
– Pillien poistaminen on yritys vastata siihen, ettei meri roskaantuisi. Se on täysin oikean suuntainen toimenpide. Ei kuitenkaan pidä tuudittautua siihen, että pillit poistetaan ja maailma on pelastettu.
Hesburger kokeilee kartonkipillejä
Hesburgerissa pillien rajoittamisen ohella pakkauksia on vähennetty ja ohennettu. Muoviselta näyttävä smoothie-muki on valmistettu maissitärkkelyksestä ja ranskalaispussit, tarjotinalustat ja hampurilaiskääreet ovat biohajoavaa materiaalia.
– Etsimme tällä hetkellä aktiivisesti ekologisempia vaihtoehtoja muovipilleille ja -aterimille. Olemme jo testanneet kartonkipillejä Turun alueen ravintoloissa, kertoo Hesburgerin viestintäpäällikkö Heini Santos.
Burger Kingin kehityspäällikön Sauli Ylikylän mukaan kertakäyttöastiasto on osa pikaruokayritysten toimintamallia.
– Nopean syömisen konsepteille tyypillisesti merkittävä osa tuotteistamme myydään asiakkaalle mukaan. Tästä syystä käytämme suurelta osin kertakäyttöisiä astioita.
Silvennoinen tarjoaa ravintoloille vaihtoehtoisia ratkaisuja.
– Kestoastiat tai omat kupit niille, jotka ottavat ruokaa mukaan. Entistä ekologisimmat kertakäyttöastiat, jos kertakäyttöisyydestä ei haluta luopua.
Silvennoisen mukaan vastuu jakautuu sekä kuluttajille että yrityksille. Kuluttaja tekee ostopäätöksen – tai jättää ostamatta. Silvennoinen kehottaa kuluttajia kysymään itseltään, onko aina pakko ostaa.
– Ostopäätökset ohjaavat yritysten tarjontaa, ja yrityksillä puolestaan on vastuu tuotteidensa koko elinkaaresta.
Silvennoinen toteaa, että tuotesuunnittelussa on otettava vastuu siitä, ettei kierrättämätöntä materiaalia tuoteta.
Roskaaminen ei ole materiaalin ominaisuus
Muoviyhdistyksen toimitusjohtajan Vesa Taiton mukaan elintarvikkeella itsellään on suurempi ympäristövaikutus kuin sitä ympäröivällä pakkauksella.
– Miksi muovipilleille ja -kansille tulisi etsiä korvaava tuote? Materiaaleja on katsottava objektiivisesti ja kuhunkin käyttökohteeseen on valittava teknisesti soveltuvin ja ympäristölle vähiten haitallinen materiaali. Monesti se voi olla muovi.
Taiton mukaan ruoasta ja elintarvikkeista puhuttaessa kuluttajien turvallisuus on huomioitava myös pakkauksissa. Kierrätysmateriaaleissa on varmistettava, ettei elintarviketurvallisuus vaarannu.
Vastuu roskaamisesta on Taiton mielestä kuluttajilla.
– Roskaaminen ja liika kuluttaminen eivät ole materiaalin ominaisuuksia. Mikään roska ei kuulu luontoon ja muustakaan materiaalista tehtyä tuotetta ei kuulu sinne heittää, Taitto sanoo.
Taiton mukaan pikaruokaravintoloiden osalta olennaisin ympäristöteko on ruokahävikin minimointi.
Millä muovikatastrofi korjataan? Lue mielipide täältä.