Iida Virolainen osti tietokoneensa opintolainalla.

Yhä useampi nostaa opintolainaa – lainahyvitys houkuttelee, mutta velkaantuminen pelottaa

Opiskelijat nostivat viime lukuvuonna yli puolet enemmän opintolainaa kuin aiemmin. Lainan käyttötarkoitus vaihtelee suuresti opiskelijoiden keskuudessa, selviää Moreenimedian kyselystä.

Viimesyksyisestä opintotuen uudistuksesta asti korkeakouluopiskelijat ovat nostaneet 1 800 euroa enemmän opintolainaa kuin aiemmin. Samaan aikaan lainannostajien määrä kaikista opintotuen saajista kasvaa vuosi vuodelta. Moreenimedian teettämään kyselyyn vastanneista tamperelaisopiskelijoista vajaa kaksi kolmasosaa ilmoitti nostavansa opintolainaa.

Kyselyssä selvitettiin, mihin opintolaina korkeakouluopiskelijoilla kuluu. Vastaajien elämäntilanteet vaihtelivat perheellisestä vanhempien luona asuvaan, ja myös vastauksissa oli suuria eroja. Kyselyyn tuli yhteensä noin 250 vastausta opiskelijoilta Tampereen yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Kysely lähetettiin sähköpostitse korkeakoulujen ainejärjestöille ja killoille.

FAKTA

Lainarahoitteisuus opinnoissa

  • Syksyllä 2017 opintotuesta leikattiin neljännes ja opintolainan määrää nostettiin 400 eurosta 650 euroon kuussa.
  • Lukuvuonna 2017–2018 korkeakouluopiskelijat nostivat opintolainaa keskimäärin 5 320 euroa. Edellisvuonna määrä oli 3 520 euroa.
  • Lainan nostajien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2013 lähtien noin 10 000 opiskelijalla vuodessa.
  • Lukuvuonna 2017–2018 opintotuen saajista 65 % nosti myös opintolainaa.
  • Lähteet: Kela.fi

Toisella laina menee laskuihin ja vuokraan, toisella osakkeisiin

Tamperelaiset korkeakouluopiskelijat nostavat kyselyn mukaan lainaa yleisimmin arjen tarpeita varten. Vastauksista kävi ilmi, että ilman lainaa tuet riittävät hädin tuskin vuokran maksamiseen. Laina kuluukin esimerkiksi ruokaan, laskuihin, harrastuksiin ja lääkkeisiin.

Tampereen yliopistossa toista vuotta opiskeleva Iida Virolainen on nostanut toistaiseksi kaiken saamansa opintolainan. Virolainen tekee töitä vain kesäisin, ja opintolaina menee tavalliseen elämiseen opintojen aikana. Osa lainasta menee säästöön.

– Voisin ehkä pärjätä kesätöistä saadulla palkalla ilman lainaa, mutta tiedän, ettei ole pakko. On mukavaa, ettei tarvitse elää lukuvuonna niin tiukasti.

Elämisen kulujen lisäksi myös Moreenimedian kyselyn vastauksissa kerrotaan, miten opintolaina on mahdollistanut astetta paremman elintason. Lainarahaa käytetään esimerkiksi ulkona syömiseen, shoppailuun ja matkustamiseen. Eräs vastaajista on turhautunut oletukseen, että tulevaisuuden osaajien tulisi elää opiskeluaikansa ”köyhyyskuplassa”.

Kolmas kyselyssä esiin nouseva menoerä on säästäminen ja sijoittaminen. Joillakin tämä ilmenee siten, että ylimääräiseksi jäänyt lainaraha laitetaan säästötilille, mutta usein mainittiin myös osakesijoittaminen, rahastot ja ASP-tili.

Myös Virolainen kertoo, että opintolainan sijoittaminen on tulevaisuuden suunnitelmissa. Toistaiseksi laina on kuitenkin mennyt arkipäivän hankintoihin ja muutamaan lomamatkaan.

Epävarma tulevaisuus vaikeuttaa lainannostoa

Virolaista tulevaisuudessa odottava lainan takaisinmaksu ei pelota, sillä hänen mukaansa opintolainan nostaminen on ollut harkittu päätös. Hänen mukaansa riittävä harkinta vähentää asiaan liittyvää stressiä.

Näin ei ole kuitenkaan kaikilla. Moreenimedian kyselyssä viidennes opintolainan nostamatta jättäneistä mainitsi lainattomuuden syyksi velkaantumiseen liittyvän stressin. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipolitiikan vastaava Joel Lindqvist vahvistaa, että opintolainan kasvanut osuus opintotuesta lisää opiskelijoiden epävarmuutta omasta toimeentulostaan.

– Aiempina vuosikymmeninä korkeakoulututkinto käytännössä takasi hyväpalkkaisen, omaa osaamista vastaavan työpaikan, mutta nykyään tämä ei ole enää itsestäänselvyys.

Lainarahan sivuuttaneet kertoivat kyselyssä rahoittavansa opiskeluajan säästöillä tai tekemällä töitä opintojen ohella. Työnteossa on kuitenkin vaaransa.

– Opintojen aikaisessa työskentelyssä on paljon hyvää, mutta siihen käytetty aika on usein pois opinnoista. Täten se voi hidastaa monien valmistumista. Tämä on ristiriitaista, sillä vallitsevan koulutuspolitiikan vahva tahto on ollut pyrkiä siihen, että opiskelijat valmistuisivat mahdollisimman nopeasti.

Miten opintojen lainarahoitteisuus lisää epätasa-arvoa? Lue kommentti tästä.