Lintulaakson koulun kolmasluokkalainen Aaron Nissinen leikkii välitunneilla piilohippaa.

Välituntien runsas määrä on suomalaiskoulun erikoisuus – tutkimusten mukaan pojat hyötyvät eniten niistä

Välituntiliikunta voi parantaa lyhytaikaisesti keskittymiskykyä ja edesauttaa opiskeluun paneutumista. Liikunnallisten leikkien kautta luodaan ja ylläpidetään myös sosiaalisia suhteita.

Suomalaisessa peruskoulussa välitunneille pääsee useammin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Myös alakoululaisten koulupäivät ovat lyhyemmät. Kolmasluokkalaiset opiskelevat neljä–viisi tuntia päivässä ja välitunteja on tavallisesti kolme tai neljä. Samanikäisillä brittilapsilla välitunteja on kaksi. Vastaavasti brittilapset istuvat koulussa kuusi ja puoli tuntia päivittäin.

Espoolaisen Lintulaakson koulun 3A:n luokanopettaja Mirka Tuulisaari hämmästelee kulttuurieroa.

– Pistää miettimään, miten lapset sen päivän jaksaa. Kuinka he pystyvät keskittymään? Luulisi myös, että opettajakin tarvitsisi tauon, että voi suunnitella seuraavaa toimintoa.

Briteissä koululaisten välitunteja on vähennetty viimeisen 20 vuoden aikana. University College London, Institute of Education julkaisi toukokuussa tutkimuksen, jonka mukaan nuorimmilla brittikoululaisilla on taukoja koulupäivän aikana 45 minuuttia vähemmän kuin vuonna 1995. Tutkijat näkevät pohjimmaisen syyn olevan arvomaailmassa. Suomessa vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut.

UCL:ssä tehty tutkimus nostaa välituntien merkitystä sosiaalisten taitojen luojana. Tutkimuksen mukaan lapsilla on välitunneilla mahdollisuus luoda ystävyyssuhteita ja kehittää sosiaalisia taitoja. Tärkeää on myös se, että lapset saavat kokea olevansa hetken pois aikuisen valvovan silmän alta.

Koulupojat uniformuissaan kotimatkalla Itä-Lontoossa.

Liikunta auttaa poikia menestymään

Liikunnan yhteyttä oppimiseen on tutkittu Jyväskylän yliopistossa. Lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapalan mukaan tutkimuksista tiedetään, että välituntiliikunta voi parantaa lyhytaikaisesti keskittymiskykyä ja edesauttaa seuraavalla oppitunnilla opiskeluun paneutumista.

– Pitkäkestoisista tutkimuksista voidaan sanoa, että liikunnan ja oppimisen suhde ei ole ollenkaan niin yksinkertainen kuin luullaan, Haapala toteaa.

Runsaammalla välituntiliikunnalla näyttäisi olevan yhteys poikien koulumenestykseen. Haapalan mukaan taustalla voi vaikuttaa monia erilaisia mekanismeja.

– Pojat eivät ole kouluun tullessaan ihan niin kypsiä kuin tytöt ja siksi liikunnalla voi olla suurempi vaikutus kehittyviin aivoihin. Myös liikunnalla ja liikunnallisella leikillä on isompi rooli poikien elämässä. Näiden kautta luodaan ja ylläpidetään sosiaalisia suhteita ja koetaan joukkoon kuulumista. Se itsessään voi tehdä koulunkäynnistä mukavampaa.

Tauolla on tärkeää päästä ulos.

Mirka Tuulisaari, luokanopettaja
Lintulaakson koulun kolmasluokkalaiset välitunnilla. Eelis Jokinen tykkää leikkiä metsässä vanhaa aikaa, Venla Kosola keinuu ja Yakub Galed pelaa jalkapalloa.

Myös brittitutkimus nostaa esiin huonon käytöksen luokassa ja vaikeuden keskittyä annettuihin tehtäviin. Neljä viidestä brittilapsesta kaipaa lisää välitunteja. Opettaja Mirka Tuulisaari on käytännössä huomannut saman.

– Tauolla on tärkeää päästä ulos. Kun paukkupakkasilla lapset ovat olleet koko päivän sisällä ja vaikka he ovat pitäneet sen tauon, niin vaikutus ei ole ollut ollenkaan sama kuin silloin, kun he menevät ulos.

Mitä lapset itse sanovat välitunneista? Kuuntele gallup täältä.