– Kun täytin 16 sain isoäidiltäni lahjaksi Leo Tolstoin Sodan ja rauhan. Se ja kouluaikana luetut muut maailmankirjallisuuden klassikot, kuten Tšehovin ja Dostojevskin teokset, olivat varmasti osa syytä siihen, että kiinnostuin venäläisestä kirjallisuudesta ja kulttuurista, Sanna Turoma sanoo.
58-vuotias, Helsingissä asuva Turoma toimii Tampereen yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professorina ja on myös Venäjä- ja Euraasia-tutkimuksen dosentti Aleksanteri-instituutissa Helsingin yliopistossa.
Uravalinta ei ollut Turomalle ilmeinen. Nuorena hän haaveili työstä asianajajana YK:ssa sekä toimittajan ammatista. Mukavan ja taitavan kielten opettajan kannustamana hän päätyi erilaisten vaiheiden kautta Helsingin yliopistoon opiskelemaan venäjää. Väitöstutkimusta Turoma teki pohjoisamerikkalaisessa Columbian yliopistossa New Yorkissa.
Sanna Turoma on tutkinut muun muassa imperiumi- ja sivilisaatioajattelun kehitystä Venäjällä sekä seurannut venäläistä kansalaisaktivismia ja protestia kulttuurin käytänteiden näkökulmasta. Hän sanoo tienneensä, miten autoritääriseen suuntaan Venäjän valtio oli muuttumassa, mutta ettei olisi uskonut, että Venäjä hyökkää Ukrainaan.
– Se oli shokki, Turoma kertoo.
Venäjän aloittama hyökkäyssota on aiheuttanut murroksen Venäjän-tutkimukseen ja -koulutukseen, mikä näkyy Turoman työssä. Opetus on muuttunut myös sisällöllisesti ja pakotteet vaikuttavat tutkimukseen ja koulutuksen järjestelyyn. Tiedonhankinta Venäjältä on hankaloitunut monella tapaa. Euroopan unioni estää monia Venäjän valtion verkkosivustoja, eikä tutkija voi kerätä tietoa käymällä Venäjällä.
– Tällä hetkellä en missään tapauksessa matkustaisi Venäjälle ja onnekseni minulla ei ole siellä perhettä tai sukua, Turoma toteaa.
Hän pitää kuitenkin suorastaan vaarallisena, että tieteellinen vuorovaikutus kaikilla aloilla on tällä hetkellä lähes olematonta.
Kulttuurien moninaisuuden ymmärtäminen on tärkeää
Vuonna 2021 Tampereen yliopiston Venäjän opintosuunnalle haki 105 opiskelijaa. Viime vuonna hakijoita oli 77. Turoman mukaan Venäjä-tuntemus on keskeistä suomalaisen yhteiskunnan resilienssin ja turvallisuuden näkökulmasta. Hän haluaisi myös edelleen uskoa kulttuurisen vuorovaikutuksen tärkeyteen ja katsoo, että on olennaista ymmärtää, miltä maailma ylipäänsä muiden maiden kansalaisten näkökulmasta näyttää. Samalla hän muistuttaa ukrainan kieleen ja Ukrainaan yleensä liittyvistä opinnoista, joita hän on pyrkinyt edistämään Tampereen yliopistossa.
Turomasta on hyvä muistaa, että venäläisen kulttuurin sijaan on olemassa venäjänkielisiä kulttuureja. Venäjän kieli on osa myös suomalaista yhteiskuntaa. On eri maissa asuvia venäjänkielisiä väestöjä, eikä Venäjän valtiolla ole määräysvaltaa siihen, minkälaista kulttuuria venäjänkieliset tuottavat Venäjän rajojen ulkopuolella.
– Monet venäjänkielisen kulttuurin muodot vastustavat Venäjän valtiota ja autoritarismia.
Turoma haluaisikin opiskelijoidensa ymmärtävän erityisesti venäjänkielisten kulttuurien moninaisuuden.
Hän on kiitollinen, että saa työssään tutkijana ja professorina oppia jatkuvasti ja tuottaa sekä jakaa uutta tietoa. Palkitsevinta on Turoman mielestä kanssakäyminen opiskelijoiden kanssa ja julkaisun saaminen valmiiksi.
Turoma on toimittajana ja kirjoittajana elokuussa ilmestyvässä, opetuskäyttöön soveltuvassa teoksessa Ideoiden Venäjä: historian aatteista nykypäivän aktivismiin. Omassa luvussaan hän käsittelee valkoemigranttien kehittämää Euraasia-aatetta, joka liittyy monin tavoin venäläiseen imperialismiin ja nationalismiin.
– Se on ollut erittäin vaikutusvaltainen aate venäläisen poliittisen eliitin parissa.