Jopa kolmasosa suomalaisista on valmis kieltämään uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin vuonna 2030, kertoo tuore Ilmastobarometri.

Ilmastohuoli heijastuu vähiten autoiluun liittyviin valintoihin – ”Ihmiset valitsevat ilmastoteoiksi helposti toteutettavia vaihtoehtoja”

Vaikka suomalaiset kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota liikkumistapojensa ympäristövaikutuksiin, harva on valmis luopumaan autoilusta kokonaan. Nuoret aikuiset ovat kuitenkin kiinnostuneita kestävästä liikkumisesta.

Vähäpäästöisemmät autot kiinnostavat kuluttajia, kertoo Ilmastobarometri 2019. Sen mukaan noin kolmasosa suomalaisista aikoo seuraavaksi hankkia vähäpäästöisemmän auton.

Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta uskoo, että ihmisten asenteet liikkumista ja autoilua kohtaan ovat jo muuttuneet. Vastuu sähköautoihin siirtymisestä ei kuitenkaan ole yksin kuluttajalla.

‒ Muutos lähtee poliittisista päättäjistä. Tämä koskee niin liikennettä kuin kaikkea päästöjen vähentämistä.

Sitran Resurssiviisas kansalainen –kyselytutkimuksen mukaan ihmiset kokevat autoiluun liittyvät kestävät valinnat itselleen vähiten tärkeiksi.

Miksi näin on?

Kysymykseen vastasivat yhdessä valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan asiantuntija Sara Lukkarinen ja viestintäpäällikkö Sini Marttinen sähköpostilla.

Motivan asiantuntijoiden mukaan tämä voi johtua siitä, että ihmiset valitsevat ilmastoteoiksi itselleen helposti toteutettavia ja arjen sujuvuutta tukevia vaihtoehtoja. Lisäksi on muistettava, että arvot ja asenteet ovat eri asia kuin käytännön teot. Esimerkiksi nuoret ovat hyvin avoimia ilmastoteoille, mutta heidän mahdollisuutensa toteuttaa niitä voivat olla muita rajallisemmat.

Liikkumiseen tulisi suhtautua erilaisten keinojen valikoimana

Liikenneviraston vuonna 2018 julkaisemasta henkilöliikennetutkimuksesta käy ilmi, että yli 60 prosenttia työmatkoista tehdään autolla. Ilmastobarometri 2019:n mukaan vain vajaa viidennes suomalaisista on valmis luopumaan omasta autosta kokonaan seuraavan vuoden aikana.

Motivan asiantuntijoiden mukaan kehitys kohti kestävää liikkumista vaatisi esimerkiksi sitä, ettemme kokisi itseämme yhden ja tietyn kulkutavan käyttäjäksi. Liikkuminen ja liikenne olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia kulkutapoja, joista valitsisimme kullekin matkalle juuri siihen tarkoitukseen sopivimman kulkumuodon.

‒ Tällöin emme olisi vain autoilijoita, pyöräilijöitä tai joukkoliikenteen käyttäjiä.

Etenkin nuoret aikuiset, eli 18‒35-vuotiaat, suhtautuvat työmatkaliikkumiseen kuitenkin selkeästi eri lailla kuin vanhemmat ikäryhmät, Motivasta kerrotaan.

Osittain tämä voi johtua siitä, että nuorilla aikuisilla ei ole vielä varaa omaan autoon. Toisaalta nuoret ovat muita kiinnostuneempia kestävän liikkumisen muodoista myös muidenkin kuin autoilun tai auton omistamiseen liittyvissä tekijöissä.

Motivan asiantuntijoiden mukaan työmatkaliikkumisessa nuoria kannustaisivat kestäviin valintoihin taloudelliset kannusteet ja ajankäytön arvostus. Esimerkiksi verotuksellinen tuki kävelyyn ja pyöräilyyn sekä liukuva työaika houkuttelevat nuoria aikuisia.

Kuinka nuoret tamperelaiset suhtautuvat autoiluun? Kuuntele gallup täältä.