Jos kodinkoneesta särkyy osa, korjaaminen ei käy aina käden käänteessä. Varaosia ei välttämättä ole saatavilla, tai sitten laitteen sisuksiin ei pääse käsiksi tekemättä tuhoa. Korjaaminen saattaa myös käydä kalliiksi.

Viimeistään silloin moni lähtee hakemaan uutta.

Tämä ilmenee Moreenimedian kyselystä, johon vastanneista liki kolme neljäsosaa sanoi, että on kannattavampaa ostaa uusi kodinkone kuin korjata vanha. Selvän enemmistön mielestä kodin laitteiden korjaaminen ei ole tarpeeksi helppoa.

Kodinkonekorjaaja Matti Haapaniemen mukaan vanha laite kannattaisi pelastaa useammin kuin ihmiset hintalappuja tuijottaessaan ymmärtävät.

– Ei ymmärretä, että eri hintaisilla on eroa. Ei laadukkaan koneen veroista saa ostamalla tilalle halpaa, joka maksaa korjaamisen verran.

Haapaniemi toivoo, että ihmiset oppisivat paremmin ainakin harkitsemaan vanhan kuntoon laittamista.

Tulevaisuudessa koneilta vaaditaan korjattavuutta

Myös EU toivoo kodinkoneiden eliniän pidentymistä. Komission laatimien, keväällä 2021 voimaan astuvien ekosuunnitteluasetusten mukaan tiettyjen laitteiden korjaaminen on tehtävä nykyistä helpommaksi. Vaatimukset koskevat kotoa löytyvistä laitteista ainakin jääkaappeja ja pakastimia, tiski- ja pyykinpesukoneita sekä televisioita.

Parin vuoden päästä markkinoille pääsee esimerkiksi vain pesukonemalleja, jotka pitää voida korjata yleisillä työkaluilla laitetta rikkomatta. Valmistajien ja maahantuojien tulee luvata pesukoneisiin varaosia vähintään seitsemäksi tai kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja tarjota korjaajille ohjekirjoja. Asetukset ovat tuoteryhmäkohtaisia, ja niissä määrätään erikseen esimerkiksi, mitä varaosia tiivisteistä termostaatteihin pitää olla saatavilla.

Energiaviraston yli-insinööri Juha Toivanen kertoo, että aiemmin EU on keskittynyt selvityksissään vain energiatehokkuuteen.

– Vasta viime aikoina on alettu miettiä, miten kiertotalous voitaisiin huomioida asetuksissa paremmin.

Ennen keskiössä ovat olleet sähkösyöpöt televisiot ja vettä tuhlaavat pesukoneet.

Nyt tarkoituksena on vähentää jätteen syntymistä ja pidentää laitteiden elinkaarta ja siten edesauttaa EU:n ilmastotavoitteiden toteutumista.

Ekoasetukset eivät ole ratkaisu kaikkeen

Kaupan hyllyllä muutokset näkyvät todennäköisimmin erityisesti halvimmassa hintaluokassa. Toivasen mukaan asetukset saattavat johtaa kaikkein halvimpien mallien poistumiseen markkinoilta, jos valmistajat eivät ole valmiita kehittämään niitä vaatimusten mukaisiksi.

Pidemmän päälle ekoasetusten luvataan kuitenkin säästävän luonnon lisäksi myös kuluttajien lompakoita, kun laitteista tulee kestävämpiä ja tehokkaampia.

Kaikki ei muutu kerralla.

Puolentoista vuoden päästä voimaan tulevat muutokset koskevat vain osaa jokapäiväisistä laitteista. Kodinkonemarkkinoille jää vielä paljon laitteita, jotka ovat vaikkapa tiskikoneeseen verrattuna kertakäyttötavaraa. Esimerkiksi Moreenimedian kyselyn 102 vastaajasta vain kaksi oli korjauttanut edellistä mikroaaltouuniaan.

EU:lle uudistustyö ei lopu, vaan eri tuoteryhmien asioita selvitetään ja päivitetään jatkuvasti. Toivasen mukaan työn alla ovat esimerkiksi käsienkuivaimien ja hissien ekosuunnittelumääräykset. Myös tietokoneiden ekologisuutta arvioidaan, vaikka ne eivät ainakaan toistaiseksi kuulu ekosuunnittelun piiriin.

Nyt voimaan tulevat asetuksetkaan tuskin ovat täydellisiä.

Korjaaja Matti Haapaniemen mukaan joissakin tapauksissa ongelmana on, että maahantuojat pitävät tiettyjen varaosien hintoja korkeina.

Haapaniemi toivoisi osien hinnoitteluun muutosta, mutta uudet asetukset eivät siihen velvoita. Vaikka valmistajan on tarjottava varaosia, niitä saa myydä niin kalliilla kuin tahtoo.