Ylilääkäri Juho Lehdon mukaan palliatiivisen hoidon kehittäminen on jäänyt jälkeen muusta terveydenhuollosta.

Ylilääkäri Juho Lehdon mukaan kotisairaalahoito voisi olla ratkaisu syrjäseutujen sattohoidon ongelmiin

Tampereen yliopistollisen sairaalan palliatiivisessa yksikössä työskentelevä Lehto arvelee, että tauti- ja parantamispainotteinen ajattelu on haitannut parantumattomasti sairaiden ihmisten hoidon kehittymistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan saattohoidon tilaa Suomessa. Ylilääkäri Juho Lehto arvelee, että palliatiivisen hoidon kehittäminen on jäänyt jälkeen muusta terveydenhuollosta.

– Meillä on liian pitkään ollut eetos parantamisesta ja tautikohtaisesta ajattelusta, että palliatiivinen hoito on ehkä jäänyt syrjään, Lehto kertoo.

Suomen viidestä lääketieteellisestä yliopistosta vain Tampereella ja Helsingissä opetetaan palliatiivisen hoidon oppialaa. Ammattikouluissa opetuksen taso on lehdon on Juho Lehdon mukaan vaihtelevaa.

– Onko se keskimäärin 10–20 tuntia koulutusta, mitä sairaanhoitaja saa tästä aiheesta, joten kyllä meillä on aikamoinen kiipiminen tässä.

Syrjäseutujen saattohoidon saatavuusongelmiin Lehto pitää ratkaisuna kotisairaalahoitoa, jossa potilas saa sairaalatasoista hoitoa kotonaan.