Eero Smedman löysi tankotanssin kautta keinon itsensä ylittämiseen.

Eero Smedman uskaltautui saliin täynnä naisia – Tankotanssista löytyi voimaa ja esteettisyyttä

Tankotanssi mielletään usein naisten lajiksi. Eero Smedman ei antanut sukupuoliroolien estää itseään, kun hän aloitti uuden harrastuksen.

Jyväskyläläisen tankotanssikoulu Ready Set Polen aulassa on hälinää, kun nainen toisensa jälkeen saapuu juuri alkavalle tunnille. Ainoana miehenä paikalla on Eero Smedman, 36, joka on yksi tanssikoulun kuudesta miestankotanssijasta.

Hän kertoo, ettei mikään yksi asia ajanut häntä tankotanssin pariin vaan kyse oli monien asioiden summasta.

–  Jokaisella on omanlainen stoorinsa, mikä ajaa ihmisen minnekin, hän sanoo.

Selkävaivojen vuoksi Smedman ei päässyt osallistumaan päivän harjoituksiin, mutta hän suostui kuitenkin näyttämään meille muutamia liikkeitä.

Smedmanin oma tarina tankotanssin parissa alkoi hieman yli kaksi vuotta sitten. Tällöin hän tunsi olevansa jumissa töiden ja muunkin elämän suhteen. Tämän lisäksi pettymykset aikaisemmissa parisuhteissa olivat ehkä hieman katkeroittaneet miehen kuvaa naissukupuolesta.

– Ajattelin, että tankotanssi olisi tässäkin suhteessa hyvä paikka lähteä korjaamaan asioita.

Smedman halusi myös löytää uudenlaista psyykkistä tasapainoa ja fyysistä voimaa. Voimaa hän alun perin lähti etsimään toisen pitkäaikaisen harrastuksensa kung-fun tueksi. Tasapainoa hän taas halusi hakea maailmaansa, joka koostui miesvaltaisesta ystäväpiiristä, miesvaltaisesta kamppailulajiharrastuksesta ja miesvaltaisesta työstä rakennustyömailla.

– Halusin ikään kuin tutustua siihen, mitä se toinen puoli oikein tekee.

Ei mennyt kauaa, kun uusi harrastus imaisi Smedmanin mukaansa.  Liike toisensa jälkeen näyttää sujuvan vaivattomasti.

Tankotanssi vaatii yllättävän paljon voimaa kehon jokaiselta lihakselta.

Smedman kertoo, että jokainen liike vaatii voimaa kehon jokaiselta lihakselta. Kun katsoo lähempää, näkee kuinka lihakset tekevät oikeasti työtä. Yksi liike voi vastata kunnon salitreeniä.

–  Salilla voit tehdä vaikka kymmenen penkkipunnerrusta, mutta täällä kun teet yhden hyvän suorituksen, niin olet jo ihan piipussa.

Eero Smedman kertoo, että tankoon luottaminen on kaikista tärkeintä.

Alun perin miehisestä lajista naisten suosioon

Tankotanssin juuret ovat Intiassa ja Kiinassa. Intiassa on harjoitettu jo 800 vuotta sitten lajia nimeltä mallakhamb, joka tarkoittaa tankovoimistelijaa tai tankopainijaa. Kiinalaisesta tolpasta taas on sovellettu monta nykyajan tankotanssin temppua. Kumpaakin lajia harrastivat ja harrastavat yhä lähinnä miehet.

Striptease on osaltaan myös vaikuttanut nykyisen tankotanssin kehitykseen. Nykyään kuitenkin striptease ja tankotanssi ovat kaksi eri asiaa.

Yksi Ready Set Polen ohjaajista, Kaisa Suisto, kertoo että jotkut saattavat vieläkin yhdistää tankotanssin strippaukseen mutta esiintymisten ja kilpailujen myötä sitä näkee koko ajan vähemmän ja vähemmän.

– Ehkä se johtuu siitä, että laji on nimetty tankotanssiksi. Mutta ihan samalla lailla sitä voisi kutsua vaikka tankoakrobatiaksi.

Suisto sanoo, että sukupuolijakauma näkyy tankotanssissa vain siinä, että miehiä on lukumääräisesti vähemmän.

–  Miehet eivät välttämättä näe sitä, että kyse on sporttisesta voimailulajista. Meillä on tunteja, joissa liikekieli voi lähteä perinteisesti naisellisemmista liikeradoista, mutta suurin osa tunneista muistuttaa enemmänkin perinteisen painin liikkeitä.

Tankotanssi voi olla atleettista ja akrobaattista.

Tankotanssi voi keskittyä myös tanssilliseen koreografiaan ja eksoottiseen liikehdintään.

Uudenlaista aistikkuutta etsimässä 

Painovoiman uhmaaminen on vain yksi puoli tankotanssista. Smedman on halunnut tutustua myös lajin tanssillisempaan muotoon. Tehdessään liikkeitä hän kiinnittää erityisesti huomiota kehon ja varsinkin säärien asentoon etsiessään suoria ja kauniita linjoja.

Tällaisessa tankotanssin muodossa keskitytään enemmän sensuaalisuuteen ja liikesarjoihin, joihin kuuluu muun muassa piruetit ja vartalon rullaaminen sekä muunlaiset kutsuvat liikkeet.

Smedman on löytänyt tasapainoa ja esteettisyyttä elämäänsä tankotanssin kautta.

Eero huomasi, että hän oli ottanut itsestäänselvyytenä naisten liikkeiden sensuaalisuuden ja halusi koettaa itse, miltä sellaiset liikeradat tuntuisivat. Tankotanssi onkin tuonut Smedmanin elämään myös uutta aistikkuutta.

–  Osa tankotanssia on esteettisyys, ja haluan löytää sen myös omasta kropastani. Haluan, että näytän hyvältä liikkeitä tehdessäni. Kyse on oman sisäisen kuvan näkyväksi tekemisestä.

Ohjaaja Kaisa Suisto ja Eero Smedman.
Smedmanin mukaan harratusta ei tule valita sen mukaan, millainen sen sukupuolijakauma on.

- Pitää löytää jotain sellaista, mikä on intohimoisesti oma juttu ja tehdä sitä.”