Nyyti ry:n Laura Heimonen pyrkii työssään luomaan myötätunnon kulttuuria yliopistoihin.

Itsemyötätunto on kypsää suhtautumista omaan inhimillisyyteen – mutta miksi se on meille niin vaikeaa?

Itsemyötätunnon vaikutuksista on tehty tuhansia tutkimuksia psykologian saralla. Tulosten mukaan sitä harjoittavat kokevat vähemmän stressiä ja masennusta sekä vähemmän taipumusta vitkutella vaikeiden tehtävien edessä. Jostain syystä itsensä haukkuminen tuntuu silti usein paremmalta vaihtoehdolta.

Sillä, miten puhuttelee itseään ja toisaalta sillä, minkälaista hoivaa ja lohtua itselleen suo, on arvaamattoman suuri vaikutus elämän eri osa-alueisiin. Nyyti ry:n Myötätuntoa korkeakouluihin -hankkeen johtaja Laura Heimosen mukaan itsemyötätunto on kokonaisvaltaisempi ja kestävämpi psyykkinen työkalu kuin hyvä itsetunto.

– Monet elävät liian suuren kuormituksen alaisuudessa. Minkä verran siinä stressissä jää kapasiteettia opiskella tai tehdä töitä laadukkaasti? Itsemyötätunnon taustamotiivina on se, että todella toivoo voivansa hyvin ja on valmis tekemään itse asialle jotakin, Heimonen valottaa.

Itsemyötätunnon merkitys on keskeinen silloin, kun joudumme vaikeisiin tilanteisiin tai kohtaamme egoon kohdistuvan uhan, esimerkiksi kateuden tunteen välityksellä. Tietoisen läsnäolon sekä yhteisen inhimillisyyden tunnustamisen kautta voi oppia suhtautumaan itseensä ystävällisesti, eli kirjaimellisesti puhuttelemaan itseään kuin ystävää. Itsemyötätunto on myös avain myötätuntoon muita kohtaan.

Lue keskustelu täältä.