Mielenterveyden ongelmat, tyytymättömyys elämään ja parisuhteen vaikeudet ovat yleisempiä äideillä, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen huonoksi. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tutkimuksesta, jossa selvitettiin toimeentulokokemusten yhteyksiä hyvinvoinnin osatekijöihin vauvaperheissä.
– Toimeentulon ongelmat näkyvät jokapäiväisesti, kun joudutaan miettimään arjessa pärjäämistä. Ongelmat voivat olla hyvin konkreettisia. Pahimmassa tapauksessa tinkimistä ruoasta tai lääkkeistä, kertoo THL:n erikoistutkija Johanna Närvi.
Huono taloudellinen tilanne voi myös vahvistaa yksinäisyyden kokemuksia, mikä luo tyytymättömyyttä elämään ja heikentää mielenterveyttä.
– Taloudelliset haasteet rajoittavat mahdollisuuksia osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan. Pientä vauvaa kotona hoitavalla vanhemmalla ei ole välttämättä mahdollisuuksia lähteä kodin ulkopuolelle esimerkiksi vauva-vanhempi-toimintaan, jos joutuu miettimään, onko bussilippu liian kallis, Närvi toteaa.
Tyytymättömyyttä parisuhteeseen esiintyi myös tutkimuksen mukaan selkeästi enemmän huonompituloisissa perheissä. Ongelmat näkyvät esimerkiksi yhteisen ajan vähyytenä.
Äitien arviot taloudellisesta tilanteesta ovat yhteydessä hyvinvointiin
- Tutkimuksessa selvitettiin toimeentulokokemusten yhteyksiä 140 hyvinvoinnin osatekijään 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen perheissä.
- FinLapset 2020 -kyselyyn perustuva aineisto sisälsi 8 922 äidin vastaukset hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia kartoittaviin kysymyksiin.
- Äitien mieliala sekä heidän tyytyväisyytensä elämään ja parisuhteeseen ovat huonommalla tolalla perheissä, joissa äiti arvioi taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai huonoksi.
- Epävarma työtilanne ja yhteiskunnan riittämätön tuki rajoittavat lapsitoiveita.
Palveluilla on merkitystä perheiden hyvinvoinnille
Tutkimustulokset osoittavat, että heikko taloudellinen toimeentulo on yhteydessä perheiden lapsitoiveisiin ja perhesuunnitteluun. Talousahdingossa elävistä äideistä puolet kertoo sen vaikuttavan merkittävästi siihen, etteivät he toivo enempää lapsia.
Sosiaalietuuksien ohella erilaisilla lapsiperheille suunnatuilla palveluilla on merkitystä perheiden hyvinvoinnille. Ilman tarvittavia palveluita kokee jäävänsä useimmiten ne, joiden taloustilanne on heikoin. Yhteiskunnan riittämätön tuki vaikuttaa osaltaan äitien lapsitoiveisiin.
– Esimerkiksi neuvolapalveluja ei aina koeta riittävinä.
Neuvolapalveluiden ammattilaisten tulisi nähdä perheet kokonaisuuksina, eikä ainoastaan terveyden näkökulmasta.
– Terveydenhoitajien koulutus suuntaa huomiota enemmän terveyteen ja lapsen kasvuun sekä kehitykseen, mutta samaan aikaan olisi hyvä osata kartoittaa kokonaisvaltaisempaa perheen ja vanhempien hyvinvointia, pohtii Närvi.