Kaunokirjallisista teoksista kirjailija saa vuoden 2017 tulotutkimuksen mukaan keskimäärin 2300 euroa vuodessa. Valtion myöntämää taiteilijaeläkettä saa vain kymmenen prosenttia hakijoista.

Kirjallisuus on haastava kenttä hankkia elanto. Kirjailijat tekevätkin monenlaista, ja tulot koostuvat yleensä pienistä puroista kuten apurahoista, kirjastojen lainauksista ja puhujakeikoista.

Digitalisaatio on muuttanut myös kirjallisuutta ja äänikirjojen lataamisesta kirjailija saa viisi kertaa pienemmät tulot kuin perinteisestä kirjasta. Äänikirjojen kuuntelemisesta puhutaan kuluttamisena, kun taas perinteistä kirjaa luetaan.

– Itse ajattelen niin, että äänikirjan maailmassa ei vaelleta samoin, kuin fyysisen kirjan maailmassa. Fyysisessä kirjassa voi palata helpommin aikaisempaan ja siihen voi tehdä merkintöjä, Sirpa Kähkönen kertoo.

Kirjailijat ovat yhtä mieltä siitä, että kirjallisuuden ei tarvitse olla kantaa ottavaa tai poliittista.

– Oma lempikirjallisuuteni käsittelee vähän isompia asioita. Elämisen peruskysymyksiä, kuten rakkautta ja kuolemaa, Jarkko Tontti toteaa.

Molempien kirjoilijoiden mielestä kirjallisuus on hyvä tapa herättää yhteiskunnallisia kysymyksiä, mutta vastausten antaminen on muiden tehtävä.

Kähkönen kertoo, että kirjallisuudella voi kuitenkin tuoda esiin sellaisten ihmisten kokemuksia, jotka eivät koskaan ole päässeet ääneen. Siten kirjallisuuskin voi olla mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

Metso Talk on Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen ja Tampereen kaupunginkirjaston järjestämä kolmiosainen keskustelusarja. Yleisö osallistui tänä syksynä keskusteluun Twitterin ja Youtuben välityksellä.

Metso Talk jatkuu ensi syksynä uusien aiheiden ja uusien vieraiden kanssa.