Tutkija Laura Ahvan mukaan koronakriisi kasvatti luotettavan tiedon tarvetta.

Tiedonvälityksen merkitys korostuu kriisitilanteissa – koronapandemia nosti suomalaisten luottamusta journalismiin

Suomalaiset luottavat uutisiin nyt enemmän kuin aiempina vuosina. Tutkijan mukaan media onnistui vastaamaan ihmisten tarpeeseen saada luotettavaa tietoa pandemian aikana.

Koronapandemia vahvisti kansalaisten luottamusta uutisiin lähes kaikissa maissa, selviää Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta. Suomalaisten medialuottamus on ollut jo aiemminkin vuosittaiseen tutkimukseen osallistuneiden maiden kärkitasoa, mutta tällä kertaa ero kasvoi entisestään.

65 prosenttia suomalaisvastaajista uskoi, että useimpiin uutisiin voi luottaa, mikä tarkoittaa 9 prosenttiyksikön nousua viime vuoteen verrattuna. Koronapandemia ei juurikaan lisännyt eri uutislähteiden tavoittavuutta.

Koronapandemia lisäsi ihmisten tiedontarvetta

Journalistiikan apulaisprofessorin ja tutkimuskeskus Cometin akatemiatutkijan Laura Ahvan mukaan koronapandemia lisäsi ihmisten tiedontarvetta. Ihmiset ovat halunneet saada luotettavaa tietoa siitä, miten epidemia etenee, ja uutisten välittämät tiedot ovat tulleet myös erityisen konkreettiselle tasolle koronakriisin aikana. Esimerkiksi tiedot rajoitustoimista ja altistumispaikoista ovat vaikuttaneet ihmisten arkiseen elämään.

Reutersin tutkimuksessa ilmi tullut kasvanut luottamus kertoo Ahvan mukaan, että media onnistui vastaamaan näihin tiedontarpeisiin. Koronapandemia on ollut mediavälitteinen kriisi, sillä lähes kaikki tieto koronasta tulee kansalaisille median välityksellä.

Suomessa on yhtenäinen mediakenttä ja vahva lukemisen kulttuuri

Suomalaiset luottavat uutisiin yleisemmin kuin muiden Digital News Report -tutkimukseen osallistuneiden maiden kansalaiset. Esimerkiksi Yhdysvalloissa luottamus on huomattavasti heikommalla tasolla.

Ahvan mukaan tähän vaikuttavat monenlaiset historialliset ja kulttuuriset tekijät.

–  Suomessa on ollut pitkään vahva lukemisen kulttuuri, johon on kuulunut uutisten seuraaminen ja lukeminen. Toimittajien puolella taas on valloillaan julkisen palvelun eetos, eli halu tehdä yleisöä palvelevaa journalismia, vaikka se olisi kaupallisesti tuotettua. Toisaalta mediamaisemamme ei ole niin jakautunut kuin vaikka USA:ssa, jossa siihen vaikuttavat puoluerajat ja maantiede.

Koronavuosi toi poikkeuksen aiempaan kehitykseen

Pandemiaa edeltäneinä vuosina luottamus uutisiin on heikentynyt hitaasti myös Suomessa. Vaikka vuoden 2021 selvityksessä luottamus vahvistui, 15 prosenttia vastanneista suomalaisista koki, ettei useimpiin uutisiin voi luottaa.

Ahva ei näe koronapandemian tuoneen ratkaisuja journalismin laajempiin haasteisiin.

–  Mediamaisema ei ole muuttumassa rauhallisemmaksi, päinvastoin. Tulee uusia toimijoita ja tekijöitä, sekä pirstaloituminen ja alustojen kehitys jatkuvat. Sekava mediaympäristö voi tuottaa lukijoille haasteita erottaa journalistinen sisältö muusta sisällöstä, mikä voi murentaa luottamusta.

 

Millaisena tamperelaiset ovat kokeneet koronauutisoinnin? Kuuntele gallup täältä.