Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori Marja Kokkonen kokee, että transsukupuolisia urheilijoita koskevassa keskusteluilmapiirissä olisi vielä parannettavan varaa. Kuva: Marja Kokkosen arkisto

Transsukupuolisten urheilijoiden kilpaurat ovat edelleen mikroskoopin alla – ”On huvittavaa, että testosteronia pidetään autuaaksi tekevänä ominaisuutena”

Urheilumaailma pitää sitkeästi kiinni perinteistä. Kilpailuissa sukupuolia ajatellaan olevan vain kaksi. Vaikka urheilija kokisi kuuluvansa jompaankumpaan ryhmään, sekään ei aina riitä.

Transsukupuoliset urheilijat joutuvat edelleen todistelemaan, että he ovat sitä, mitä sanovat olevansa. Heiltä odotetaan tiettyä testosteronitasoa sekä usein myös lisääntymiskyvyttömyyttä.

Vaikka urheilija täyttäisi vaadittavat kriteerit, hän ei silti välttämättä pääse kilpailemaan edes Suomessa, kertoo yliopiston liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori Marja Kokkonen.

– Arvokilpailuihin liittyvät valintajärjestelmät tuntuvat monista transurheilijoista hiukan hämäriltä. Usealla heistä on herännyt ajatus siitä, voiko heidän sukupuoli-identiteetillään olla jotain tekemistä asian hankaluuden kanssa.

Sukupuolen todentamiseen liittyy myös etnisiä ja ulkonäöllisiä seikkoja. Kokkosen mukaan lehtien palstoilta ja googlettamalla voi huomata, että suurin osa sukupuolitestaukseen joutuvista naisista on kehitysmaista tulevia.

– Testaamiseen joutuneiden urheilijoiden fyysinen ulkomuoto ei kaikilta osin niin sanotusti seuraile sitä, minkälainen oikea nainen on länsimaisten standardien mukaan.

Kansainvälinen Olympiakomitea aikoo tehdä uuden selvityksen transsukupuolisia urheilijoita koskevista säännöistä ensi vuonna.

Kuuntele keskustelu kokonaisuudessaan alta. Voit myös lukea keskustelun tekstiversiona.