Emma Lillqvistin analyysi: Miehinen katse lokeroi jokaisen – ilman lupaa

Emma Lillqvist

Menin abivuonna ravintolaan töihin, koska halusin tienata opiskelemisen ohessa taskurahaa. Olen työskennellyt ravintola-alalla kohta kuuden vuoden ajan, ja niin kauan olen myös kokenut miehisen katseen vaikutuksen arjessani käsinkosketeltavin tavoin.

Kiireinen lounasjono, jota palvelen yksin tiskin takana, on hyvä esimerkki siitä, kuinka miehinen katse toimii. Kun näen jonossa naisia, on oloni turvallisempi ja luotan siihen, että tiedän mitä teen, enkä pelkää mokaavani. Jos taas jonossa seisoo kymmenen miesoletettua, tuntuu siltä kuin jokaista liikettäni tarkkailtaisiin. Olen tietoisempi kehostani, ilmeistäni ja äänenpainostani. Yritän suoriutua virheettömästi, kuin olisin koetilanteessa, jossa olen arvioinnin kohteena.

Oletukseni muiden arvostelusta voivat pitää paikkansa. Jonossa seisovat miehet saattavat tuhahtaa pettyneesti, jos lasken vaihtorahat väärin. Toisaalta näin voisivat toimia myös naiset − todennäköisintä kuitenkin on että kukaan ei olisi moksiskaan. Toimintaani arvioiva katse on lähinnä asetelma päässäni, jonka itse uskon (tai en usko).

Miehisen katseen käsitteellä ei varsinaisesti tarkoiteta ketään konkreettista miestä, joka katsoo jotakuta. Termi viittaa ajatukseen siitä, kenen silmin, miten ja mitä tarinoita kerrotaan. Termin kehitti 1970-luvulla elokuvateoreetikko Laura Mulvey, jonka mukaan kyse on ensi kädessä siitä, kuinka naiset ja muut ei-miehet tarinoissa näytetään.

Elokuvakerronnan perinne on aikojen alusta saakka rakentunut miespäähenkilön varaan, jonka henkilökohtaisen kehityksen ympärille koko tarina rakentuu. Muut hahmot ovat yksinkertaisesti päähenkilön kasvua tukevia osapuolia, joiden tarkoitus elokuvassa riippuu päähenkilön olemassaolosta.

Teoksia jonkun muun kuin miehen näkökulmasta ei vielä pari vuosikymmentä sitten ollut nimeksikään.

Mulveyn mukaan miehinen katse on elokuvien naiskuvaa vahvasti määrittävä elementti. Sen takia nainen esitetään elokuvissa uudelleen ja uudelleen yksiulotteisena, miehisen katseen odotuksia mukailevana ihanteena. Teoria saattaa kuulostaa turhan abstraktilta ollakseen huomionarvoinen arjessamme vielä tänään, mutta tosiasiassa se on äärimmäisen tärkeä. Miehisen vallan historia ja ennakko-oletus miestoimijasta on kuitenkin satoja, ellei tuhansia vuosia vanha rakenne. Sen vaikutukset tuntuvat edelleen elämässämme.

Vaikka elokuvia tehdään nykyään jo muistakin näkökulmista, mieslähtökohdasta tehtyjen elokuvien vaikutukset arjessamme ovat kiistaton osoitus siitä, ketkä näkyvät populaarikulttuurissa ja ketkä eivät. Ja eräs, usein sivuutettu osa tätä ilmiötä on miehisen katseen vaikutus miehiin itseensä.

Jos oma identiteetti ei mene yksi yhteen miehisen katseen odotusten kanssa, se on kapinahenkinen ja erilainen.

Miehisen katseen vaikutuksia naisiin on tutkittu monesta näkökulmasta. Ilmiötä hyvin havainnollistavia tuloksia löytyy esimerkiksi englantilaisen psykologin Rachael M. Calogeron vuonna 2004 tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittavalle ryhmälle naisia kerrottiin koetilanteessa heitä joko tarkkailevan joukko naisia, tai joukko miehiä. Ne osallistujat, joille kerrottiin tarkkailijoiden olevan miehiä, raportoivat kokeen päätyttyä huomattavasti suurempaa ahdistusta omasta ulosannistaan, suorituksestaan, ulkonäöstään ja kehonkuvastaan kuin ne, joiden suoritusta väitetysti tarkkailivat naiset.

Tutkimustietoa miesten kokemuksista on paljon vähemmän, jos ollenkaan. Tosiasia kuitenkin on, että miehinen katse vaikuttaa meistä jokaiseen, eikä pelkästään naisiin.

Miestutkija Henri Hyvösen mukaan miehisen katseen vaikutukset liittyvät miesten kohdalla tiettyjen luonteenpiirteiden, kiinnostuksenkohteiden ja tapojen pois jättämiseen omasta identiteetistä.

Yksilön täytyy siis pohtia, mitä kaikkea omaan mieheyteen uskaltaa sisällyttää, ja oletuksista poikkeaminen saattaa aiheuttaa muissa suuria tunteita.

Kun esimerkiksi laulaja Harry Stylesilla oli viime vuonna Vogue-lehden kannessa yllään mekko, nousi Twitterissä mekkala. Myös näyttelijä Billy Porterin käyttämä hame vuoden 2019 Oscar-gaalassa herätti internetissä paljon tunteita, joista useita voisi kutsua vihan- ja pelonsekaisiksi.

Sisältövaroitus: kappaleessa mainitaan oman hengen ottaminen.

Perinne, jonka mukaan pojat kasvatetaan rasavilleiksi ja tytöt hoivaaviksi ja herkiksi, on osaltaan myös miehisen katseen sanelema. Poikien kuuluu mennä ja tehdä siinä missä tytöt kirjoittelevat päiväkirjoihin tunteistaan. Tunnetaitojen opettelu kuuluu kuitenkin kaikille, ja jos nuori jää vaille tervettä suhdetta tunteisiin on mielenterveysongelmien kehittymisen riski suuri. Tämä vaikuttanee itsemurhatilastoihin, joista käy ilmi että miehet tekevät kolme kertaa enemmän itsemurhia kuin naiset.

Miksi miehen muotti on niin kapea? Hameenhelmat, meikkaaminen, pop-musiikista tykkääminen ja tunteet sun muut “höpsöt” asiat kun eivät sinne ainakaan tunnu sopivan.

Ja jos mietitään, niin eivät ne Vakavasti Otettavalle naisellekaan sovi. Miehinen katse kun vaatii meistä jokaista riisumaan persoonastamme sen hupsut puolet; liiat tunteet, tyttömäisyyden ja herkkyyden. Ongelma liittyy paljon siihen, kuinka paljon arvokkaampana yhteiskuntamme pitää maskuliinisia piirteitä, perinteiseen feminiinisyyteen verrattuna.

Patriarkaatissa ei miehisen katseen vaikutukselta voi suojautua. Me kaikki altistumme sen vuoksi tietyille oletuksille joka päivä, halusimme sitä tai emme. Kuten kirjailija Margaret Atwood sanoo, jopa yritys olla mukautumatta miehisen katseen odotuksiin, on miehisen katseen alla toimimista. Jos oma identiteetti ei mene yksi yhteen miehisen katseen odotusten kanssa, se on kapinahenkinen ja erilainen. Atwoodin mukaan miehinen katse ei ole sidottu katsojan sukupuoleen.

Onneksi on kuitenkin olemassa kapinahenkisiä yksilöitä, jotka ilmaisevat itseään normista poikkeavin tavoin. Vaikka miehinen katse vaikuttaakin kaikkeen, ei siitä saa lannistua. Tärkeintä olisi, että sekä elokuvissa että oikeassa elämässä näkyisi koko ajan enemmän ja enemmän sellaisia yksilöitä, jotka ensi katsomalta saattavat kiinnittää huomion erilaisuudellaan. He tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä tasavertaisemman tulevaisuuden kannalta.

Kysy siis ainakin lapseltasi, haluaako hän pukea päälleen hameen vai housut, ja kehu ystävääsi, jonka uusi tyyli tuntuu hassulta. Jos meikattu mies aiheuttaa verenpaineen nousua, niin tee ehkä itseksesi vähän töitä sen suhteen. Maailma muuttuu koko ajan, ja se on vain hyvä.