Maaliskuun 21. päivä kristallipuolueen eduskuntavaaliehdokas Kristiina Benjaminsson julkaisi omalla Facebook-seinällään postauksen, jossa hän sanoo Suomen olevan Nasan tutkimuksen mukaan hiilinegatiivinen maa. Tämän takia hänen mielestään metsähakkuiden rajoittaminen ilmastopäästöjä poistavien hiilinielujen kasvattamiseksi ei ole välttämätöntä.
Sitran luonnon ja talouden johtava asiantuntija Mariko Landström kertoo, että hiilinegatiivisuudella tarkoitetaan tuotteen, yrityksen, kunnan tai valtion hiiltä ilmakehästä poistavaa nettovaikutusta, joka estää tai hidastaa ilmastonmuutosta. Hiiltä sidotaan tällöin enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään, eli päästöt ovat negatiiviset. Tämä ei Suomessa vielä toteudu.
Suomessa päästöjä voidaan laskea tuotantoperusteisesti tai kulutusperusteisesti. Virallinen tapa on tuotantoperusteinen, jossa lasketaan alueella konkreettisesti syntyviä päästöjä, riippumatta siitä, missä syntyvät tuotteet tai energia lopulta kulutetaan.
– Suomen maantieteellisellä alueella tuotetut ilmastopäästöt olivat 2021 nettona noin 48 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
– Kulutusperäiset päästöt taas kuvaavat tietyssä maassa käytettyjen tavaroiden ja palveluiden sekä tehtyjen investointien elinkaarisia ympäristövaikutuksia.
Landströmin mukaan kulutusperäisiä päästöjä ei tarkastella vuosittain, mutta vuodelle 2015 Suomen kulutusperusteisten päästöjen on arvioitu olevan 73,4 Mt.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomen hiilikädenjälki on 63 miljoonaa tonnia päästövähennyksiä. Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon Suomesta ulkomaille viedyt tuotteet vähentävät päästöjä kohdemaissa verrattuna keskivertoihin vastaaviin tuotteisiin.
– Hiilikädenjälki on suurempi kuin Suomen päästöt omalla alueellaan, mutta lukuja ei ole tarkoitus ynnätä yhteen. Hiilikädenjälki ei hyvitä Suomen omia päästöjä, mutta kertoo toki sen, että Suomessa tuotanto on globaalia keskiarvoa vähäpäästöisempää – ja että suomalaisille ratkaisuille on kysyntää muuallakin, Landström kertoo.
Landströmin mukaan Suomi voi tulevaisuudessa olla hiilinegatiivinen maa ja tämä tavoite on kirjattu myös Suomen ilmastolakiin.
– Tällöin Suomen maantieteellisellä alueella hiiltä sidottaisiin ilmasta enemmän kuin sinne vapautetaan. Tämä onnistuisi vähentämällä päästöjä ja vahvistamalla hiilensidontaa.
Nasan tutkimus ei kumoa Suomen omia päästömittauksia
Moreenimedia kysyi Benjaminssonilta perusteluita hänen Facebookissa esittämälleen väitteelle. Benjaminsson lähetti sähköpostissa linkin Nasan tutkimukseen, johon hän viittaa postauksessaan sekä linkin Perussuomalaiset rp:n puoluelehden Suomen Uutisten artikkeliin aiheesta.
Nasan tekemän satelliittimittauksen mukaan Suomi on hiilinielu, sillä se imi enemmän hiilidioksidia kuin päästi vuosina 2015–2020. Tämä vaikuttaa kuitenkin olevan ristiriidassa Suomen omien mittausten kanssa, joiden mukaan Suomi ei ole lähelläkään hiilinegatiivisuutta. Helsingin Sanomat teki 21.3. aiheesta artikkelin, jossa tutkimuksen pääkirjoittaja Brendan Byrne kertoo, että Nasan mittauksen virhemarginaali on niin suuri, että Suomen oma mittaustulos mahtuu sen sisään. Näin ristiriitaa ei todellisuudessa ole.
Helsingin Sanomien aikaisemmassa artikkelissa 15.3. on haastateltu suomalaisia tutkijoita, jotka antavat lisää syitä mittaustulosten eroille. Muun muassa puiden hakkuu ja hakkuiden laskutapa voivat aiheuttaa eriävän mittaustuloksen.
Artikkelissa mainittu toinen merkittävä mittaustulosten erottava tekijä on, että Nasan satelliitti mittaa vaan hiilidioksidia. Metaanipäästöjä ei ole laskettu. HS:n artikkelin mukaan metaani on lyhyellä aikavälillä monikymmenkertaisesti hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu. Suomen kannalta metaani on merkittävä tekijä päästöjä laskettaessa, sillä Suomesta löytyy paljon turvemaata.
Suomalaisten laskelmien mukaan Suomi ei ole vielä hiilinegatiivinen maa. Nasan tekemä tutkimus ei kumoa Suomen päästölaskelmia, koska laskelmissa mitataan erilaisia asioita ja koska Nasan tutkimuksen virhemarginaali on suuri.
Tämä juttu on osa Moreenimedian faktantarkistusjuttujen sarjaa, jossa journalistiikan opiskelijat perkaavat eduskuntavaaliehdokkaiden väitteiden totuusarvoa.