Vihreiden kansanedustajaehdokkaan ja Oulun kaupunginvaltuutetun Susanna Vikeväkorvan väitteet opintolainasta ovat pääosin totta. Vikeväkorva kirjoitti 7. maaliskuuta Instagramissa, että opintolainan määrä on noussut 3,5 miljardilla vuodesta 2017. Lisäksi hän sanoi, että 69 prosenttia opiskelijoista nostaa opintolainaa, koska opintorahan ja asumistuen määrä ei ole riittävä.
Vikeväkorva toimitti Moreenimedian pyynnöstä väitteilleen lähteet, jotka osoittavat väitteiden olevan todenmukaisia.
Vikeväkorva väitti, että opintolainojen määrä on noussut vuodesta 2017 kuuteen miljardiin euroon. Moreenimedian pyytäessä väitteille lähteitä Vikeväkorva viittasi Suomen Pankin tiedotteeseen. Suomen pankki tiedotti tammikuussa 2023 nostettujen opintolainojen määrä nosti lainakannan kuuteen miljardiin. Vuonna 2022 opintolainoja nostettiin noin 5,7 miljardia euroa.
Vikeväkorvan mukaan vuonna 2017 opintolainakanta oli 2,5 miljardia euroa. Väite oli epätarkka, sillä Kelan opintolainatilastoista selviää, että vuonna 2017 opintolainoja nostettiin yhteensä noin 2,7 miljardia euroa.
Samassa ajassa opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden määrä on Kelan mukaan kasvanut, mikä selittää osin opintolainakannan kasvua. Vuonna 2017 opintolainaa nosti noin 403 000 opiskelijaa, ja vuonna 2022 opintolainaa nostavia opiskelijoita oli noin 533 000 opiskelijaa. Opintolainoja nostavien opiskelijoiden määrä on siis kasvanut noin 130 000 opiskelijalla.
Myös yksittäisen opiskelijan opintolainamäärä on Kelan mukaan kasvanut. Vuonna 2017 opintolainaa nostettiin keskimäärin 6 831 euroa, kun vuonna 2022 keskimääräinen lainamäärä oli 10 677 euroa. Lainamäärään on vaikuttanut vuonna 2017 tehty opintotukiuudistus. Siinä opintorahan määrää laskettiin, ja kuukausikohtainen lainamäärä nousi 400 eurosta nykyiseen 650 euroon.
Väite opintolainan nostamisen
syistä pitää paikkaansa
Susanna Vikeväkorva väitti, että 69 prosenttia opiskelijoista nostaa opintolainaa, koska opintorahan ja asumistuen määrä ei ole riittävä. Suomalaisten opiskelijoiden toimeentuloa on selvitetty osana opetus- ja kulttuuriministeriön Eurostudent VII -tutkimusta. Siinä tutkimukseen osallistuneista 25 934 opiskelijasta 69 prosenttia kertoi asumistuen ja opintorahan riittämättömyyden olevan opintolainan nostamisen syynä. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 73 prosenttia turvautuu opintolainaan toimeentulon turvaamiseksi, kun yliopisto-opiskelijoiden parissa sama luku oli 66 prosenttia.
Opintolainan nostamisen syissä voi olla eroja korkeakoulujen välillä. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden toimeentuloa on selvitetty vuonna 2018 kyselytutkimuksella. Kyselyn teettivät Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY, ja kyselyyn vastasi 2 371 opiskelijaa. Opiskelijoista 46 prosenttia kertoi opintolainan nostamisen tärkeimmäksi syyksi toimeentulon turvaamisen.
Kyselyn perusteella Helsingin yliopiston opiskelijoista 50,7 prosenttia nosti opintolainaa ensisijaisesti turvatakseen toimeentulonsa. Aalto-yliopiston opiskelijoilla osuus oli 36,7 prosenttia.
Tämä juttu on osa Moreenimedian faktantarkistusjuttujen sarjaa, jossa journalistiikan opiskelijat perkaavat eduskuntavaaliehdokkaiden väitteiden totuusarvoa.