Eduskuntavaalien virallinen äänestyspäivä on sunnuntai 2. huhtikuuta Kuvaaja: Eelis Berglund

Faktantarkistus: Poliitikko Hussein al-Taee saattaa sanavalinnallaan vahvistaa maahanmuuttajalasten huostaanotosta leviävää disinformaatiota

Lapsiasiavaltuutettu kiistää al-Taeen vihjaukset päätösten mielivaltaisuudesta.

Sosiaalidemokraattien (SDP) kansanedustaja Hussein al-Taee julkaisi Twitteriin ja Instagramiin 26. maaliskuuta arabiankielisen videon, jossa hän sanoo, että maahanmuuttajalasten huostaanottopäätökset ovat Suomessa mielivaltaisia. Väite saattaa tukea Pohjoismaissa lastensuojeluviranomaisista leviävää disinformaatiota, jonka mukaan lapsia muun muassa kaupattaisiin hyväksikäyttöön.

Ylioppilaslehden käännöksen mukaan al-Taee sanoo videolla, että kaikki maahanmuuttajien lapset eivät ole riskitapauksia, ja että nuoria ja perheitä Suomessa pelottaa. Hän vihjaa, että lapsia otetaan huostaan mielivaltaisesti.

– Tulee varmistaa, että tulevaisuudessa maahanmuuttajien kulttuuriset asiainhaarat otetaan Suomen lakien puitteissa tarkasti huomioon niin, että me saamme sellaisen lastensuojelulainsäädännön, joka ei ota lapsiamme huostaan mielivaltaisesti vaan ainoastaan tilanteissa, joissa huostaan otettava lapsi on todellakin vaarassa, al-Taee sanoo videollaan.

Moreenimedia tavoitti al-Taeen kommentoimaan videota. Hän sanoo tuomitsevansa lastensuojelusta liikkuvan disinformaation.

– Videon sanoituksessa oli huolimattomuutta, joka ilmenee voimakkaammin sanasta sanaan käännöksessä, al-Taee sanoo.

Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen nostaa Ylioppilaslehdessä esille al-Taeen oman vastuun, kun tämä viestii eri asioista eri kielillä.

Juntunen kertoo Ylioppilaslehdelle, että al-Taee käytti videolla mielivaltaiseen viittaavaa arabiankielistä sanaa i’tibaatii, kun taas sattumanvarainen olisi ’ashwaii. Ylioppilaslehdessä myös Ylen kääntäjän Sampsa Peltosen mukaan käännös ”mielivaltainen” välittää sanan merkityksen paremmin, vaikka joissain konteksteissa sanan voisi hänen mukaansa kääntää sattumanvaraiseksi.

Disinformaatio levittää epäluottamusta maahanmuuttajaperheissä

Pohjoismaissa levinnyttä disinformaatiota on selvittänyt suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari. Faktabaari uutisoi tammikuussa, että lastensuojeluviranomaisten tekemistä huostaanotoista leviää muiden Pohjoismaiden tapaan myös Suomessa mis- ja disinformaatiota. Esimerkiksi Youtubessa julkaistulla arabiankielisellä videolla väitetään, että lapsia myytäisiin lääketesteihin, seksibisnekseen tai muuhun hyväksikäyttöön. Videolla on tällä hetkellä yli 20 000 näyttökertaa.

Propagandaa on levinnyt myös esimerkiksi Ruotsissa, ja asiasta on kertonut muun muassa ranskalainen uutiskanava France24. France24:n mukaan arabiankielisessä sosiaalisessa mediassa alkoi vuoden 2021 loppupuolella leviämään videoita, joissa itkevät lapset erotettiin järkyttyneistä vanhemmistaan. Videoilla väitettiin, että sosiaaliviranomaiset laittavat muslimilapsia kristinuskoisiin koteihin, joissa he joutuvat kohtaamaan pedofiliaa, ja joissa heitä pakotetaan juomaan alkoholia ja syömään sianlihaa.

Ruotsalaiset viranomaiset vastustavat väitteitä ja ovat tuominneet videot, jotka levittävät epäluottamusta maahanmuuttajaperheiden keskuudessa.

Palvelujärjestelmästä löytyy erityisesti maahanmuuttajia koskevia ongelmia

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kiistää Ylelle al-Taeen vihjaukset päätösten mielivaltaisuudesta. Pekkarinen kuitenkin arvioi palvelujärjestelmässä olevan rasismia. Hän näkee, että herkkyys puuttua maahanmuuttajataustaisten elämään on melko suurta, eikä lastensuojelupalveluissa välttämättä ole riittävästi tarvittavaa kulttuurista lukutaitoa.

– Ihmiset ymmärsivät videon todellisen tarkoituksen, joka oli tuoda esiin, että aihealue on vakava ja siihen on puututtava, ja että on tehtävä yhteistyötä. Kyllä se viesti sellaisenaan meni läpi, al-Taee kertoo.

Al-Taeen videosta noussut keskustelu onkin herättänyt suurempaa keskustelua lastensuojelusta, mutta myös kaksikielisestä vaaliviestinnästä ja sen vastuusta. Videosta ovat uutisoineet muun muassa STT ja Yle.

Tämä juttu on osa Moreenimedian faktantarkistusjuttujen sarjaa, jossa journalistiikan opiskelijat perkaavat eduskuntavaaliehdokkaiden väitteiden totuusarvoa.