Varsinais-Suomen piirin eduskuntavaaliehdokkaan Mirja-Riitta Sjöholmin (kd.) esittämät lääkkeellistä aborttia koskevat väitteet Facebookissa ovat harhaanjohtavia ja virheellisiä.
Sjöholm esitti Facebookissaan, että lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen käytettävän mifepristonin myyntilupa tulisi kieltää sen vaarallisuuden takia. Sjöholmin mukaan raskaudenkeskeytyslääkkeet voisivat aiheuttaa vakavaa verenvuotoa ja estää raskaaksi tulemisen jatkossa. Sjöholm esitti myös, että raskaudenkeskeytyslääkkeisiin liittyvien ensiapukäyntien määrä kasvoi yli 500 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2015.
Nämä väitteet ovat virheellisiä ja harhaanjohtavia, sanoo Helsingin yliopiston Naistenklinikan professori Oskari Heikinheimo. Hänen mukaansa mifepristonin käytön turvallisuutta on seurattu tutkimuksissa yli 20 vuoden ajan, ja niiden tulosten perusteella lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on turvallinen.
Heikinheimon mukaan tutkimuksissa on selvinnyt esimerkiksi, että vain 0,02–0,04 prosenttia lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen tehneistä kokee verensiirtoa vaativaa vakavaa verenvuotoa lääkkeellisen raskaudenkeskeytysten seurauksena. Heikinheimo huomauttaa, että vastaavasti synnytyksen yhteydessä verensiirtoa vaativaa verenvuotoa ilmenee muutamassa prosentissa tapauksista.
Lisäksi Heikinheimon mukaan raskaudenkeskeytys ei aiheuta hedelmättömyyttä.
– Tällaista ei ole tutkimuksissa havaittu. Päinvastoin, raskaudenkeskeytykseen päätyvät ihmiset ovat terveitä ja varsin hedelmällisiä, ja ovat hedelmällisiä myös raskaudenkeskeytyksen jälkeen, Heikinheimo sanoo.
Väite ensiapukäyntien lisääntymisestä on Heikinheimon mukaan harhaanjohtava. Sjöholmin väite perustuu todennäköisesti vuonna 2021 julkaistuun tutkimukseen, jossa lääkkeellisestä abortista seuranneiden ensiapukäyntien havaittiin kasvaneen 507 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2015. Tutkimuksen on rahoittanut yhdysvaltalaista niin kutsuttua pro life -liikettä tukeva ja aborttia vastustava organisaatio. Lisäksi mikäli ensiapukäynnit ovat nousseet, se ei suoraan tarkoita lääkkeen olevan vaarallinen.
– Raskauden keskeytykseen käytettäviä lääkkeitä ei ollut markkinoilla ennen vuotta 2000. Jos seurattavan asian määrä nousee nollasta viiteen, se on tietysti prosentuaalisesti suuri. Se ei kuitenkaan ole todiste vaarallisuudesta. Osaltaan asia liittyy myös siihen, että lisääntyvä määrä naisista valitsee nykyisin lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen, Heikinheimo sanoo.
Tutkimukset eivät tue ehdokkaan väitteitä aborttilääkkeiden määräämisestä seuraavista haitoista
Sjöholm perusteli mifepristonin vaarallisuutta Facebookissa myös sillä, että raskaudenkeskeytyslääkkeiden myöntäminen sallitaan nykyisin myös etäyhteydellä ilman, että potilas käy fyysisesti lääkärin vastaanotolla.
Britanniassa korona-aikana vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että etäyhteyksien välityksellä hoidettujen lääkkeellisten keskeytyksen seurauksena ilmeni vakavia sivuhaittoja 0,04 prosentissa tapauksista. Tutkimus piti tällä tavalla suoritettuja raskaudenkeskeytyksiä turvallisina ja tehokkaina. Heikinheimon mukaan tärkeä osa uutta käytäntöä on se, että potilaat saavat tarvittaessa helposti apua ja neuvoja.
Sjöholmin mukaan etänä määrättävät raskaudenkeskeytyslääkkeet johtaisivat vakaviin seurauksiin.
– Ilman lääkärin kontrollia jää vakavia asioita tarkistamatta. Tarvittavien ultraäänitutkimusten puute raskauden keston vahvistamiseksi ja kohdunulkoisen raskauden poissulkemiseksi, kyvyttömyys varmistaa, ettei naista pakoteta tekemään aborttia, abortin lääketieteelliset ja psykologiset seuraukset ilman seurantaa, Sjöholm kirjoittaa sivuillaan.
Heikinheimon mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Vaikka potilaat kävisivät lääkärin vastaanotolla, monissa maissa kaikkia ei ohjata ultraääneen, vaan raskauden kesto voidaan arvioida kuukautisten päättymisestä. Tutkimuksissa ei myöskään ole havaittu, että erityisesti kohdunulkoisia raskauksia olisi jäänyt huomaamatta. Potilaille annetaan henkistä tukea myös etänä, heille kerrotaan minkälaiset oireet lääkkeen seurauksena vaativat lääkärin hoitoon hakeutumista ja mikä on normaalia. Monet myös kokevat, että vaikeista asioista on helpompi keskustella etäyhteyden välityksellä, Heikinheimo sanoo.
Asiantuntijan mukaan ehdokkaan väitteet ovat tuttuja aborttia vastustavista liikkeistä
Heikinheimon mukaan Sjöholmin esittämät väitteet mukailevat pitkälti Yhdysvalloista lähtöisin olevan perhesuunnittelun vastustamiseen keskittyneiden ryhmien näkemyksiä. Hänen mukaansa aborttioikeutta ja perhesuunnittelua vastustavat ryhmät nostavat usein tutkimuksista valikoiden tuloksia ja väitteitä, jotka tukevat aborttioikeuden kieltämistä ja jättävät olennaisia tutkimuksen osia mainitsematta.
– Jos yksittäisiä tieteellisiä havaintoja käytetään ilman niiden kontekstia ja laajempaa kokonaisuutta, ne eivät ole enää tieteellisesti paikkaansa pitäviä, Heikinheimo sanoo.
Mirja-Riitta Sjöholm ei vastannut Moreenimedian haastattelupyyntöön.
Tämä juttu on osa Moreenimedian faktantarkistusjuttujen sarjaa, jossa journalistiikan opiskelijat perkaavat eduskuntavaaliehdokkaiden väitteiden totuusarvoa.