Tutkimuksessa kokeiltiin yliopistojen valintakokeiden yhdistämistä kauppa-, oikeus-, lääke- ja hallintotieteiden aloilla.

Tutkija tyrmää vallalla olevan käsityksen yliopiston valintakokeista – ”Jos motivaatiota halutaan mitata, siihen täytyy suunnitella omat mittarit”

Tutkimuksen mukaan ennakkomateriaalit eivät ole kovin hyvä tapa mitata hakijan motivaatiota.

Yliopiston valintakokeisiin valmistautuminen voi olla työlästä, mikäli sisäistettävänä on jopa satoja sivuja ennakkomateriaalia. Materiaaleja perustellaan usein hakijan motivaation mittaamisella, mutta loppujen lopuksi kokeet eivät juuri mittaa motivaatiota.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen sekä Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin yliopistojen valintakokeita sekä kokeiltiin usean yliopiston yhteisiä kokeita. Kävi ilmi, että alle kymmenen prosenttia kaikista analysoiduista valintakokeista sisälsi motivaatiota erikseen mittaavan tehtävän.

Otuksen tutkijan Virve Murron mukaan ennakkomateriaalien opettelun ja motivaation yhdistävästä puheesta tulisi pyrkiä eroon.

– Jos motivaatiota halutaan mitata, siihen täytyy suunnitella omat mittarit.

Ennakkomateriaalit luovat epätasa-arvoa

Tutkimuksessa pohditaan myös, mittaavatko ennakkomateriaalit todella motivaatiota vai vain hakijan käytettävissä olevia resursseja.

– Siinä kohtaa tulevat esiin sekä ajalliset, taloudelliset että osaamiseen liittyvät resurssit. Jos kokeisiin valmistautuminen tehdään hyvin haastavaksi, miten se on mahdollista eri elämäntilanteessa oleville tai eri taustoista tuleville?

FAKTA

Yhteisiin valintakokeisiin siirtyminen asetti hakijat tasa-arvoisempaan asemaan

  • Aiempaa useampi pienituloisesta tai matalan koulutustason perheestä tuleva sai opiskelupaikan.
  • Hakijat hakivat aiempaa useampaan hakukohteeseen.
  • Opiskelupaikan saaneiden alueellinen liikkuvuus lisääntyi.
  • Motivaatiota mittaavia tehtäviä esiintyi kokeissa varsin harvoin.

Murto muistuttaa, että valintakokeiden tulisi lähtökohtaisesti olla väylä niille hakijoille, jotka eivät ole käyneet lukiota tai joille todistusvalinta ei ole vaihtoehto. Ennakkomateriaalit ovat pitkälti tieteellistä tekstiä, mikä voi luoda haasteita motivoituneillekin hakijoille, jotka eivät välttämättä ole koskaan oppineet lukemaan tieteellistä tekstiä.

Murron mukaan yhteiset valintakokeet edistäisivät hakijoiden tasa-arvoisuutta. Kun monen eri ennakkoaineiston opettelun sijaan riittäisi yhden sisäistäminen, useampaan hakukohteeseen hakeminen olisi mahdollista suuremmalle joukolle hakijoita.

Tärkeintä olisi Murron mielestä kuitenkin panostaa opinto-ohjaukseen ja alan tutuksi tekemiseen jo ennen ensimmäistäkään hakua. Hänen mukaansa jo kokeeseen valmistautuminen riittää kertomaan hakijan kiinnostuksesta – motivaation erikseen mittaaminen on lopulta toissijaista.