Lähdekuva: UNSPLASH

Maalittamisella halutaan hiljentää ihmisiä – ”Se saattaa olla erittäin traumatisoivaa sekä stressaavaa uhrille”

Miehet kertovat joutuvansa naisia useammin maalittamisen kohteeksi, selviää Tilastokeskuksen julkaisemasta tutkimuksesta. Naiset puolestaan kohtasivat verkkohäiriköinnissä fyysistä uhkaa miehiä useammin.  

Miehistä 17 prosenttia on joutunut maalittamisen kohteeksi, ja naisista puolestaan joka kymmenes, selviää Tilastokeskuksen tutkimuksesta. Maalittamisella tarkoitetaan verkkohäirintää, jossa jaetaan toisten yhteystietoja sekä kehotetaan muita osallistumaan sopimattomaan kommentointiin.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo, että maalittaminen rajoittaa ihmisten keskustelua verkossa. Naiset saavat enemmän häirintää yksityisviestien kautta, kun taas miehiä maalitetaan enemmän julkisesti.

– Maalittamisen seurauksena etenkin naiset rajoittavat osallistumistaan keskusteluihin verkoissa. Lisäksi ihmiset saattavat jättää hakematta tiettyihin virkoihin, koska pelkäävät joutuvansa maalituksen kohteeksi.

Pietiläisen mukaan maalittamisessa pyritään hiljentämään sekä eristämään kohde. Lisäksi sillä voidaan vaikuttaa poliittisiin mielipiteisiin.

– Maalittaminen on uhka demokratialle.

Kolmannes verkkohäirintää kokeneista tai todistaneista oli vähentänyt osallistumistaan keskusteluihin verkossa. Muita häirinnän seurauksia ovat muun muassa psyykkiset oireet sekä tietyn alustan käytön lopettaminen.

Laissa ei ole määritelmää maalittamiselle

Dosentti ja nykykulttuurin yliopiston lehtori Tuija Saresman mukaan maalittamista ei tuskin tehdä vahingossa. Hän lisää, että maalittamisen motiivit ovat usein poliittisia ja tarkoituksena on hiljentää kohde sekä saada ihmiset olemaan tiettyä mieltä.

– Laissa ei ole määritelmää maalittamiselle. Käytännössä siinä joukkoistetaan kiusaaminen, ja vinkataan isolle seuraajajoukolle tietty taho.

Saresman mukaan maalittaminen saattaa olla erittäin traumatisoivaa sekä stressaavaa uhrille. Myös uhrin läheiset saattavat joutua kärsimään.

– Vihapuhetta koskevan tutkimuksen mukaan uhrit saattavat saada psyykkisiä sekä fyysisiä oireita, kuten yöunien menettämistä, verenpaineiden nousua sekä jatkuvaa stressin ja pelon tunnetta.

Verkkohäiriköinnistä yleisesti poliisille tai tietosuojavaltuutetulle raportoi 6 prosenttia naisista ja miehistä 5 prosenttia. Saresma arvioi vähäisille prosenteille olevan erilaisia syitä.

– On yleinen kokemus, että rikosilmoitukset eivät etene minnekään tai niitä vähätellään. Uhri saattaa kokea myös syyllisyyttä.