Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreen Kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmas 8.-9.-luokkalainen tyttö kokee vähintään kohtalaista ahdistuneisuutta. Pojista ahdistuneisuutta kokee alle kymmenesosa.

THL:n kyselystä vastaava kehittämispäällikkö Jenni Helenius arvioi, että tämä voi johtua esimerkiksi tyttöjen yleisemmästä tunnollisuudesta ja korkeista vaatimuksista itseään kohtaan. Mittarit saattavat myös tavoittaa enemmän tytöille tyypillistä ahdistuneisuutta, kun taas pojilla se saattaa näkyä hieman eri tavoilla.

– Myös sosiaalisen median ja kaveriporukan keskeiset ulkonäköpaineet saattavat kohdistua useammin tyttöihin, Helenius pohtii.

Nuoria huolettaa tulevaisuus

Ahdistuneisuus on lisääntynyt kyselyiden mukaan etenkin koronavuosina. Heleniuksen mukaan ilmiötä on selitetty pandemian aikana koetulla epävarmuudella, rutiinien puuttumisella ja sosiaalisen piirin kaventumisella. Toisaalta tyttöjen osalta kehitystä oli huomattavissa jo aiemmin.

– Nuoruuden elämänvaiheessa on paljon muutoksia ja epävarmuutta tulevaisuudesta, mikä on normaalia, mutta jos nämä asiat huolestuttavat paljon ja jatkuvasti, voi siitä tulla ongelma, Helenius toteaa.

Hyvinvointialueilla koulupsykologien ja mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta on pyritty parantamaan. Vaikka joillain alueilla psykologeista on ollut pulaa, kouluterveyskyselyn mukaan nuoret ovat pääosin halutessaan päässeet juttelemaan koulupsykologille.

Helenius muistuttaa positiivisesta muutoksesta nuorten ja aikuisten välisissä suhteissa. Tuloksista nähdään, että nuoret pystyvät entistä useammin puhumaan asioistaan vanhemmilleen. Sen lisäksi kokemus opettajien kiinnostuksesta nuorten kuulumisia kohtaan on yleistynyt.