Viime vuosina on ollut paljon mielenosoituksia, joissa osallistujat ovat päättäneet olla tottelematta poliisin käskyjä niin suunnittelussa kuin myös mielenosoituksessa. Tällaista mielenosoittamisen muotoa sanotaan kansalaistottelemattomuudeksi ja sillä pyritään herättämään julkista keskustelua siitä, onko kyseessä oleva laki järkevä vai ei.

– Suomessa on perinteisesti ollut hyvin rauhanomainen, lainkuuliainen ja konfliktia välttävä mielenosoittamisen kulttuuri, kertoo yhteiskuntatieteiden tutkijatohtori Georg Boldt Helsingin yliopistosta.

Elokapinan eduskuntatalon tapauksessa rikottiin symbolisia rajoja, joita yhteiskuntaan on syntynyt. Mielenosituksissa ei ole ollut tapana kiivetä eduskuntatalon ylimmille portaille tai kajota sen pylväisiin.

Kuuntele Georg Boldtin haastattelu alta. Haastattelusta saatavilla myös tekstiversio.