Lempiartistien livekeikkoja, yhdessäoloa ystävien kanssa ja luvallista kännissä heilumista – tästäkö on paras festarikokemus tehty?
Festivaalit ovat monille nuorille yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia, joissa tavataan samanhenkisiä ihmisiä ja luodaan ystävyyssuhteita. Ne tarjoavat vapaan tilan, jossa pääsee nauttimaan livemusiikista ja pitämään hauskaa. Tanssahtelevat hupiukot, jotka arjessaan pysyvät hiiren hiljaa eivätkä istu tuntemattomien viereen linja-autoissa, vetävät ennakkoluulottomasti hihasta ja pyytävät liittymään seuraansa.
Festivaalien tunnelma on aivan omaa luokkaansa, joten en ihmettele nousevan suosion syytä. Nuorten näkökulmasta ajatellen tämähän tuntuisi olevan jopa täydellisyyttä hipova asetelma viettää vapaa-aikaa.
Tapahtumilla on kuitenkin vähemmän tunnetut kääntöpuolensa.
Toiset kävijät ovat syy sekä yhteisöllisyyden kokemiseen että oman koetun tilan rikkoutumiseen.
Festivaalikävijöiden turvallisuuden tunne ja oikeus omaan tilaan on tärkeä osa onnistunutta festarikokemusta. STT:n selvityksen mukaan jopa kolmasosa vastanneista festivaalikävijöistä oli kokenut epäasiallista käytöstä festivaalin aikana. Luku on huolestuttavan suuri.
Törmäämme perustavanlaatuiseen ristiriitaan festarikulttuurissa: toiset kävijät ovat syy sekä yhteisöllisyyden kokemiseen että oman koetun tilan rikkoutumiseen.
Kuuntele nuorisotyöntekijä Aleksandr Lihatsovin kommentti nuorten kokemasta yhteisöllisyydestä festivaaleilla. Voit myös lukea kommentin.
Kävijöiden turvallisuuden tunteen horjumiseen löytyy myös muita tekijöitä, kuten esimerkiksi päihteet.
Päihteet voivat toimia nuorille välineenä vapautuneempaan ja estottomampaan käyttäytymiseen. Toisaalta alkoholin liikakäyttö sekä laittomien päihteiden käyttö on entistä vaarallisempaa hektisessä ympäristössä, jossa voi parhaillaan olla kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Kasvavasta määrästä huumausaineiden käyttörikoksia festivaaleilla on uutisoitu yhä enemmän lähivuosina. Päihteet ovat yksi syy myös festivaalien aikana tapahtuville järjestyshäiriöille, jotka vaarantavat kävijäturvallisuutta.
Päihde- ja turvallisuuskysymysten ohella kokemukseen vaikuttavat myös taloudelliset tekijät. Raha on monelle festivaalikävijälle ratkaiseva tekijä osallistumiseen.
Vuoden 2025 arvonlisäveron korotuksen johdosta kallistuneet festivaalit tarvitsevat kävijöitä, jotka ovat halukkaita maksamaan jopa 50 euroa enemmän edellisvuoteen verrattuna. Tämä saattaa aiheuttaa saavutettavuuden heikkenemistä etenkin alemmissa tuloluokissa, johon suurin osa nuorista kuuluu.
Miten festarikokemusta olisi sitten mahdollista lähteä parantamaan?
On tärkeää, että nuoret saisivat festivaaleista saavutettavan ja turvallisen paikan, jossa on mahdollisuus vapaasti ilmaista itseään ja kehittää luovaa puolta itsestään.
Tämän vuoksi nuorten osallistaminen on avainasemassa nuorten festarikokemuksen parantamista ajatellen. Festivaaleilla, joissa nuoret otetaan osaksi itse tapahtumaa ja sen järjestämistä, on paremmat edellytykset tehdä festivaaleista sopivampi paikka nuorten itseilmaisulle.
Tätä väitettä tukee myös Konstsamfundetin “Nuoret ja kulttuuri –tutkimus”, jossa todettiin jopa kolmanneksen vastanneista nuorista haluavan nimenomaan nuorien taiteilijoiden ja artistien parempaa huomiointia kulttuuritarjonnassa.
Toisin sanoen nuorten tulisi itse päästä osaksi festivaalien luomisprosessia.
Osallistaminen voi toimia myös hyvänä keinona nuorille kehittää muotoutuvia identiteettinsä osa-alueita. Lääkärilehden mukaan identiteetin kehittymiseen johtaa identiteettityöskentely, jossa nuori etsii vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Parhaimmillaan festivaalit voisivat toimia nuorille tiloina, joissa he voivat kokeilla eri ilmaisutapoja osana identiteettinsä kehittämistä.
Toisaalta identiteetin kehitysvaihe on arka ulkoisille vaikuttimille. Festivaalit ovat tunnetusti täynnä räikeästi laittautuneita kävijöitä, joten onko mahdollista, että festivaaliympäristö luo enemmän ulkonäköpaineisen kuin vapaan tilan itsensä ilmaisemiselle?
Vaikka festivaalit ovat oivallinen ympäristö monipuoliseen hauskanpitoon ja itseilmaisuun, nousee niiden ongelmakohdista paljon kysymyksiä. Pohdinnan jälkeen itselleni jää vain yksinkertainen viesti tapahtumajärjestäjille: Miettikää nuoria ja jatkakaa kehitystyötä.
Nuorisotyöntekijä Aleksandr Lihatsov kertoo aiheesta myös pitkässä haastattelussa.