Digitalisaatio lisääntyy, mutta kaikille uudet ratkaisut eivät ole helppoja omaksua. Kuvituskuva.

Julkisten palveluiden digitalisaatio tuottaa haasteita ikäihmisille

Jyväskylän yliopiston Laura Pajulan tutkimuksesta selviää, että ikäihmisillä on usein halua oppia käyttämään digialustoja. Asioiden hoitamisesta on kuitenkin tullut haastavaa, koska alustat muuttuvat jatkuvasti eivätkä huomioi erilaisia käyttäjiä riittävästi.

Yhteiskunta digitalisoituu kovaa vauhtia. Yhä useampi julkinen palvelu vaatii sovelluksen, käyttäjätilin tai vahvan tunnistautumisen. Tämä tuottaa haasteita etenkin ikäihmisille, vaikka heillä olisi halu hoitaa asioitaan sähköisesti.

Tutkija Laura Pajula Jyväskylän yliopistosta tarkasteli väitöskirjassaan ikäihmisten selviytymisen keinoja digitalisoituvien palveluiden keskellä. Pajulan tutkimuksen mukaan iäkkäämmät ihmiset joutuvat näkemään paljon vaivaa pystyäkseen hoitamaan asioitaan itse.

FAKTA

Digitalisaatio Suomessa

  • Kansalaisten ja viranomaisten viestintä rakentuu yhä useammin digitaalisten ratkaisujen varaan.
  • Palveluntarjoaja on laissa velvoitettu tukemaan palvelun käyttäjää.
  • Digipalvelujen suunnittelu nojaa usein ideaalikäyttäjän malliin, joka jättää osan ulkopuolelle.
  • Käyttäjät ovat harvoin mukana digiratkaisujen suunnittelussa.
  • Ikäihmiset joutuvat näkemään paljon vaivaa palveluiden saavuttamiseksi.

Pajula on itse työskennellyt digitaitojen kouluttajana ja sanoo, että alustojen toimintalogiikkaa on usein vaikea ymmärtää.

– Usein ihminen syyttää itseään. Osa kertoo kokevansa, että jää yhteiskunnan ulkopuolelle, Pajula sanoo.

Pajulan tutkimuksen mukaan hallinnon tarpeet sanelevat digipalvelujen muotoa käyttäjäystävällisyyden kustannuksella. Hän kertoo yllättyneensä siitä, ettei vastuu digialustojen käyttäjäystävällisyyden kehittämisestä kuulu varsinaisesti kellekään.

Digitalisaatio kehittyy vauhdilla – miten pysyä mukana?

Tutkija Laura Pajula toivoo, että käyttäjät otettaisiin paremmin huomioon digitaalisten ratkaisujen suunnitteluvaiheessa. Tämä vaatisi hänen mukaansa vapaaehtoisuutta käyttäjiltä mutta olisi arvokasta työtä.

– Ikäihmisillä on halukkuutta oppia, mutta moni tuskailee digitalisaation nopean kehityksen kanssa, Pajula sanoo.

Pajulan tutkimus korostaa, että digitalisaatio ei itsessään ole ongelma.  Parhaimmillaan digitalisaatio sujuvoittaa asioiden hoitamista. Apua on kuitenkin Pajulan mielestä oltava saatavilla, ja sen on oltava helposti löydettävissä.

Entä tuleeko vielä aika, kun kaikki ovat käyttäneet työelämässään viimeisimpiä digitaalisia ratkaisuja ja tukea ei enää tarvita? Tutkija Laura Pajula on skeptinen:

– Digitalisaatioon tottuminen on tämän hetken ongelma, mutta toisaalta onko mitään takeita siitä, että teknologia toimii samalla tavalla tulevaisuudessa?

Pajula kertoo esimerkkinä, että nuorempana tietokoneiden kanssa työskennelleet ikäihmiset eivät voi hyödyntää kokemustaan nykyisen nykyteknologian parissa juuri ollenkaan. Etenkin tekoälyn aikakaudella digitaaliset ratkaisut kehittyvät tahdilla, jossa itse kunkin on vaikea pysyä mukana.