Viime vuonna kansallispuistoissa vierailtiin yli kolme miljoonaa kertaa. Kasvua vuoteen 2016 tuli noin kymmenen prosenttia.

Metsähallituksen Luontopalvelut hakee kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa 2,45 miljoonan euron ja vuoden 2019 budjetissa 1,9 miljoonan euron lisärahoitusta.

Metsähallituksen tiedottaja Pirjo Rautiainen kertoo rahan menevän kansallispuistojen korjausvelkaan, jota merkittävästi kasvaneet käyntimäärät ovat lisänneet. Pelkästään retkeilykohteissa velkaa on kertynyt 44 miljoonaa.

– Lisärahoituksen avulla on tarkoitus kehittää ja korjata palvelurakenteita. Esimerkiksi Repoveden kansallispuiston romahtanut riippusilta pitää korvata uudella.

Kasvanut suosio vaatii lisäresursseja esimerkiksi polttopuiden toimittamiseen, vessojen ja autiotupien huoltamiseen sekä rakenteellisiin korjauksiin.

Roskaaminen on yleistynyt

Paula Sieppi toimii eräoppaana Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, joka on kävijämäärältään Suomen suosituin retkeily- ja vaelluskohde. Vaikka yleisesti ottaen ihmiset osaavat käyttäytyä luonnossa hyvin, hänen mukaansa retkeilijöitä pitäisi valistaa luonnossa liikkumiseen vieläkin enemmän. Luonnon kunnioittaminen on yksi itsestäänselvyyksistä, jonka ihmiset aika ajoin unohtavat.

Suurimmaksi ongelmaksi hän nostaa roskaamisen, joka on viime vuosien aikana lisääntynyt.

– Autiotupien ja reittien varsilla on roskaa, mikä on mielestäni hirveän häpeällistä. Paikallisten täytyy joka vuosi mennä ja siivota, kun turistit tekevät nuotioita ja viskelevät roskia.

Siepin mukaan myös autiotupien kirjoittamattomista säännöistä tulisi ottaa enemmän selvää. Ei esimerkiksi polteta talon tarjoamia polttopuita turhaan. Myös autiotupien omaisuutta katoaa joskus retkeilijöiden mukana.

Kävijöiden lisääntyessä myös resursseja tarvitaan enemmän.

– Matkailijat ovat lämpimästi tervetulleita tänne, mutta mitä enemmän heitä on, sitä hallitumpaa matkailun tulee olla.