Toisen asteen opiskelijat ovat joutuneet sopeutumaan turhan nopeasti korkeakoulujen haku-uudistuksiin. Samaiset opiskelijat kokevat myös saavansa liian vähän ohjausta uravalinnoissaan, selviää uusimmasta Kun koulu loppuu -tutkimuksesta. Ei ole ihme, että nuoret ovat stressaantuneita.

Moreenimedian kyselyyn vastanneista yli 70 prosenttia kertoi stressaavansa jatko-opiskelupaikkoihin hakemista. Opiskelijoita huolettivat eniten uudistusten tuoma epävarmuus ja korkeakoulupaikan saamisen vaikeus. Yleinen ahdistuksen syy oli myös se, jos opiskelija ei tiennyt vielä, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä.

Kouluterveyskyselyn mukaan jopa joka kolmas lukiolainen kokee hukkuvansa koulutyöhön vähintään muutamana päivänä viikossa. Haku-uudistusten tuoma epävarmuus vain lisää uupumusta. Lukiolaisten liitto vaatiikin, että nuorten opiskelijoiden hyvinvointiin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.

Opinto-ohjausta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kun ammatinvalinta siirtyy entistä nuorempien pohdittavaksi, ja hakukäytännöt muuttuvat joka vuosi, nuoret kaipaavat tukea ja turvaa. Varsinkin jos lähipiirissä ei ole korkeakoulutettuja, voi olla vaikea hahmottaa, mitä biologi, yhteisöpedagogi tai yhteiskuntatieteiden maisteri työelämässä tekee. Opinto-ohjaajan tehtävä on kertoa erilaisista vaihtoehdoista tai ainakin ohjata oikean tiedon jäljille.

Paras keino vähentää välivuosia ja edistää nuorten hyvinvointia on, että opinto-ohjaukseen kiinnitetään riittävästi huomiota. Osaava opinto-ohjaaja saattaa nimittäin pelastaa nuoren vuosien ahdistukselta ja riittämättömyyden tunteelta. Nuoret kehittyvät omaan tahtiinsa, mutta keskusteleminen on joka tapauksessa avainasemassa tavoitteiden ja toiveiden selkeyttämisessä. Huoletkin keventyvät, kun ne jakaa jonkun kanssa.

Miten toisen asteen opiskelijat suhtautuvat korkeakoulujen haku-uudistuksiin? Lue tutkiva uutinen täältä.