Kun Emmi Söderholm kuuli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, hänen ensimmäinen ajatuksensa oli selvittää, miten hän voisi auttaa.

“En vain voinut jäädä paikoilleni” — Emmi Söderholm on omistanut elämänsä ukrainalaisten avustamiselle

Avustuskuormia Ukrainaan ajavalle Emmi Söderholmille, 26, pakolaisten auttaminen on sydämenasia. Pelkkä halu auttaa ei riitä, kun resurssit hupenevat.

Maaliskuussa 2022 Emmi Söderholm suuntasi minibussilla kohti Ukrainan rajaa. Bussi oli ääriään myöten täynnä avustustarvikkeita. Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan kolme viikkoa aiemmin.

Söderholm on ukrainalaisia pakolaisia auttavan Pakolaiset turvaan ry:n perustaja. Yhdistys kerää Suomesta lahjoitustarvikkeita ja kuljettaa ne vapaaehtoisvoimin minibussilla Ukrainaan sodasta kärsiville.

Kun avustustarvikkeet on saatu kuljetettua perille, vapaaksi jääneeseen autoon otetaan kyytiin sotaa pakenevia ukrainalaisia. Jos tyhjää tilaa jää, tavaratila täytetään kodittomilla eläimillä. Sitten kuljetus suuntaa kohti Suomea.

–Teemme yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin, Söderholm kertoo.

Yhdistys on taittanut Suomen ja Itä-Euroopan välisen matkan yli kaksikymmentä kertaa, ja sen mukana Suomeen on matkannut yli sata pakolaista. Söderholm itse on ollut mukana lähes joka kerta.

Avustustarvikkeita lajittelemasta sotatoimialueelle

Venäjän hyökättyä Ukrainaan 22-vuotiasta Söderholmia ahdisti. Halu auttaa sodasta kärsiviä oli kova. Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry oli perustanut Helsingin Kattilahallille lajittelukeskuksen lahjoitustarvikkeille, ja sinne Söderholm suuntasi auttamaan. Tavararöykkiöiden keskellä idea tarvikkeiden kuljettamisesta perille asti alkoi itää.

– Siellä Kattilahallilla minulle valkeni, ettei Unicef tai YK tule tänne lajittelukeskukseen ja lähde viemään tavaraa eteenpäin. Sen tekevät vapaaehtoiset.

Söderholm päätti lähteä kuljettamaan tarvikkeita Ukrainasta pakeneville. Opiskelijan talous ei kestäisi auton vuokraamista matkalle, polttoainekustannuksista puhumattakaan. Euroopassa alkanut sota herätti kuitenkin Söderholmin lähipiirissä auttamishalua, ja hän sai muutamassa päivässä kerättyä tarpeeksi lahjoituksia matkan kustannusten kuittaamiseen.

Apukuskiksi reissuun löytyi puolituttu, jonka Söderholm tapasi ensimmäistä kertaa matkan alkaessa Helsingin Länsisatamasta. Kaksikko matkasi Puolaan ajaen läpi talvisen Euroopan. Perillä he veivät hätäavun avustuskeskukseen ja ottivat kyytiin ensimmäiset kotinsa menettäneet pakolaiset.

Ensimmäiset avustusreissut suuntasivat Puolaan, jonne virtasi rajan yli paenneita ukrainalaisia. Myöhemmin vapaaehtoiset suuntasivat Ukrainaan sota-alueelle, jossa tarvikepula on hälyttävin.

Ukrainan sota unohtuu

Sodan ensimmäisten kuukausien jälkeen lahjoitusten määrä on vähentynyt dramaattisesti. Söderholm arvelee syyksi huonoa taloustilannetta, mutta uskoo myös Gazan sodan vaikuttavan Ukrainan saamaan huomioon.

– Solidaarisuus jakautuu kohteiden välille. Toisaalta on hieno nähdä, että suomalaisten apu kohdentuu myös Lähi-itään.

Lahjoitussummien vähentyminen on vaikeuttanut hyväntekeväisyystoimintaa. Yhdistyksen käyttämä auto syö rahaa, jota kassassa ei ole. Ilman minibussia avustusmatkoja ei voi tehdä.

Nyt Pakolaiset turvaan ry on käännekohdassa, Söderholm kertoo. Ilman lahjoituksia minibussin keula ei käänny kohti Ukrainaa eivätkä avustustarvikkeet löydä avuntarvitsijaa.