Joka kolmas Moreenimedian kyselyyn vastanneista kilpirauhaspotilaista kertoo diagnoosin saamisen kestäneen yli kolme vuotta. Suurimmalla osalla se kesti yli vuoden, ja vain neljännes sai diagnoosinsa alle puolessa vuodessa oireiden alkamisesta.
Oireitani ei otettu tosissaan, kärsin kuulemma vain syys-/ja kevät masennuksesta, kun valitin väsymystäni, ja käskettiin kiinnittää huomiota ruokailuun ja liikkua enemmän, kun yhden kesän aikana lihosin 30kg, joka ei johtunut ruokailu- ja liikuntatottumuksista. Sain useaan kertaan pyytää lähetettä verikokeisiin, ja viimein kun sain lähetteen, olikin arvot melko huonot.
Kilpirauhasen vajaatoiminta
- Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhashormoneja eli tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3) ei erity tarpeeksi.
- Sairauden taustalla on useimmiten autoimmuunikilpirauhastulehdus. Oireita ovat esimerkiksi väsymys, painonnousu ja vetämättömyys.
- Sairauteen käyttää lääkitystä yli 330 000 suomalaista. Yleisimmin sitä hoidetaan T4-hormonilla. Hoito perustuu kilpirauhasarvoihin, mutta myös oireisiin.
- Yleisintä lääkitysmuotoa käyttävistä potilaista 5–10 prosenttia ei voi hyvin erinäisistä syistä.
Vesa Moilasen kilpirauhasoireilu alkoi tammikuussa 2017, pian hänen ylennyttyään esimieheksi prosessiteollisuustehtaalla. Asioita unohtui ja töitä jäi tekemättä. Kerran Moilasen ollessa yövuorossa tehtaaseen tuli sähkökatkos. Hän toimi kuten tilanteessa kuuluikin. Seuraavana iltana hän palasi töihin ja ihmetteli työtoverien puheita katkoksesta, koska ei muistanut siitä mitään. Hän päätti hakea sairauslomaa.
Lääkärit ja Moilanen itse syyttivät oireista stressiä. Pää kuvattiin, verikokeita otettiin ja aloitettiin mielialalääkitys, mutta kukaan ei mitannut kilpirauhasarvoja. Moilanen siirrettiin esimiestehtävistä varastotöihin. Oireilu jatkui, ja hän oli paljon sairauslomalla. Huhtikuussa 2018 hän viimein sai lähetteen kilpirauhaskokeisiin, ja vajaatoiminta löytyi. Lääkityksestä alkoi uusi luku elämässä.
– Niin kuin olisi toiseen maailmaan astunut.
Hyvät arvot eivät ole kaikille samat
Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkärin Liisa Hakasteen mukaan diagnosoinnin hitaus voi liittyä siihen, että potilaat kokevat kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet sairauden eri vaiheissa. Toisella laboratorioarvot voivat osoittaa selkeää vajaatoimintaa, vaikka hän olisi oireeton. Toisen arvot voivat olla lähellä viiterajoja, mutta hän voi olla hyvinkin oirehtiva. Hakaste muistuttaa, että liiallinen kilpirauhashormoni on pahaksi elimistölle.
– Oireisto on niin epäspesifi, että on hyvin vaikea lähteä hoitamaan täysin normaaleilla arvoilla.
Aina arvoja ei jostain syystä mitata. Suomen Kilpirauhasliiton toiminnanjohtaja Asta Tirrosen mielestä ne tulisi aina tarkistaa ennen masennuslääkityksen aloittamista. Moreenimedian kyselystä ilmenikin, että potilaiden oireista on usein syytetty mielialaongelmia.
Tirronen pohtii, että vaikka viitearvoilla on merkitystä, ei arvojen tuijottaminen välttämättä riitä, koska potilaan kilpirauhasarvoja ei ole tutkittu hänen ollessaan terve. Tällöin ei tiedetä, mitkä arvot viiterajojen sisällä ovat hyvät juuri hänelle. Myös Taysin kilpirauhassasairauksien hoito-ohjeissa todetaan joidenkin potilaiden voivan parhaiten T4V-arvon ollessa viitevälin yläpäässä.
Kärsin kummista oireista varmaan 20 v. Välillä lähetettiin terapiaan ja söin 6 v masennuslääkkeitä saamatta vastetta. Lisäksi dg 2diabetes johonka lääke 5v. Sitten kun sattumalta selvisi vajaatoiminta ja sain siihen lääkityksen niin masennus-ja diabeteskin häipyivät...
Oireiden kirjo vaikeuttaa hoitoa
Kysely kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta
- Kysely jaettiin kilpirauhasen vajaatoimintaan keskittyvään Facebook-ryhmään lokakuussa 2019.
- Vastaajia oli 457, joista 98 prosenttia oli naisia. Jakauma selittyy osittain sillä, että sairastavista noin 80 prosenttia on naisia.
- Vastaajista yli 60 prosenttia oli tyytymättömiä saamaansa hoitoon. Tyytymättömät potilaat ovat mahdollisesti vastanneet kyselyyn tyytyväisiä herkemmin.
- Kilpirauhasliiton jäsenkyselyn miltei tuhannesta vastaajasta 40 prosenttia ilmoitti, ettei ole tyytyväinen hoitoon.
Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia sanoi luottamuksensa Suomen terveydenhuoltojärjestelmään heikentyneen heidän saamansa hoidon vuoksi. Moilanen on samoilla linjoilla.
– Minut ohjattiin turhan herkästi terapiaan ja syötettiin mielialalääkkeitä. En ole vieläkään päässyt niistä eroon. En ole edes uskaltanut ajatella niiden lopettamista, kun tässä kilpirauhasen vajaatoiminnassa on ollut sulattelua.
Kilpirauhasliitto jätti viime vuonna vetoomuksen silloiselle perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle. Siinä todetaan oireiden ja voinnin mitätöinnin olevan tavallista. Vetoomukseen ei koskaan vastattu.
– Ongelmana kilpirauhasen vajaatoiminnassa on, että oireet voivat johtua niin monesta asiasta. Niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä kilpirauhasen kanssa. Esimerkiksi väsymys, saamattomuus ja vetämättömyys ovat tyypillisiä oireita, joita kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy. Niiden taustalta voi keksiä monta muuta syytä, erikoislääkäri Liisa Hakaste sanoo.
Kilpirauhaspotilaat kärsivät perusterveydenhuollon ongelmista
Lääkäriliiton tänä vuonna toteuttaman kyselyn vastaajista 70 prosenttia sanoi luottavansa Suomen terveydenhuoltojärjestelmään melko paljon tai täysin. Moreenimedian kyselyyn vastanneista kilpirauhaspotilaista vain 32 prosenttia oli tätä mieltä.
Diagnoosi löytyi vasta, kun vaihdoin yksityiselle lääkärille. Tämän jälkeen asiat sujuneet hienosti. TK:lla en saanut edes verikokeita vaan suoraan masennuslääkkeet.
Muun muassa Helsingin Sanomat on viime aikoina kirjoittanut perusterveydenhuollon ongelmista, kuten kiireestä ja lyhyistä vastaanottoajoista, joissa potilaiden asioihin ei ehditä kunnolla perehtyä. Kilpirauhasliiton toiminnanjohtaja Asta Tirronen näkee kilpirauhaspotilaiden tyytymättömyyden liittyvän perusterveydenhuollon heikkoon nykytilaan. Useat kyselyvastaajat kokivat yksityisellä saadun hoidon paremmaksi. Tirrosen mukaan kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta hakeutua sinne.
Tirronen korostaa perusterveydenhuollon lääkärien ja hoitajien täydennyskoulutuksen merkitystä sekä toivoo yhtenäisiä hoito-ohjeita kilpirauhasen vajaatoimintaan. Potilaiden pitäisi voida luottaa lääketieteen asiantuntijaan. Potilaan ja lääkärin välinen hyvä vuorovaikutus voisi johtaa tunteeseen, että ratkaisua etsitään yhdessä.
Liisa Hakasteen mukaan pysyvän hoitosuhteen ja lääkärin ja potilaan välisen luottamuksen rakentaminen on vaikeaa nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä. Myös Vesa Moilanen toivoisi keskusteluapua, jotta ei tarvitsisi lukea netin kauhutarinoita.
– Olisi mukavampi käydä sellaisilla lääkäreillä ja hoitajilla, joilla olisi aikaa jutella.
Tässä jutussa on käytetty lähteenä muun muassa Taysin kilpirauhassairauksien hoito-ohjeita, Terveyskirjaston artikkelia ja Suomen Kilpirauhasliiton jäsenkyselyä ja tilastoja. Lainaukset ovat otteita Moreenimedian kyselyn vastauksista.
Tavanomainen sairauden hoitomuoto eli T4-hormoni ei ole ainoa käytössä oleva hoito. Lue tästä kommentti kiistellystä yhdistelmälääkityksestä, joka on parantanut kirjoittajan vaikeista oireista.