Tampereen yliopiston pääkampus - Yläkahvila

Korona luo omat haasteensa myös oppimistiloille – Opiskelurutiinin löytäminen kotona voi olla vaikeaa

Korona on ajanut korkeakouluopiskelijat yksinopiskeluun ja heikentänyt opiskelijoiden jaksamista. Epämuodollisten oppimistilojen merkitys kasvaa poikkeustilanteessa.

Opiskelijoiden jaksaminen ja mielenterveys ovat olleet koetuksella korona-aikana. Suomen ammattikorkeakoulujen liiton tekemän kyselyn mukaan 51 prosenttia vastaajista kertoi opiskelumotivaationsa muuttuneen huonommaksi tai erittäin paljon huonommaksi kuluvan vuoden aikana.

Myös Yle uutisoi, että kuluvan vuoden tammi-lokakuun aikana yliopisto-opiskelijoille tehdyt hoidon tarpeen arvioinnit mielenterveyspuolella ovat kasvaneet 24 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Tampereen YTHS:n psykologi Marjo Tossavainen kertoo, että yksinopiskelu etänä on vaikuttanut opiskelijoiden opiskelurutiiniin ja jaksamiseen.

– Monelle keskittymisvaikeudet tulevat muun muassa siitä, kun koti ei olekaan enää koti vaan pääasiallinen opiskelupaikka, Tossavainen kertoo.

Hänen mukaansa tilanne on vaikeutunut varsinkin niiden opiskelijoiden keskuudessa, joilla on ollut jo aikaisemminkin masennusta tai ahdistuneisuutta. Heidän kohdallaan jo pelkästään kotoa lähteminen on vaikeutunut etäopiskelun myötä. Pitkään jatkunut yksinopiskelu on vaikuttanut myös niihin, jotka eivät ole aikaisemmin oireilleet.

– Mukaan on tullut sellaista vahvaa yksinäisyyden ja yksinjäämisen kokemusta.

Hyvä oppimistila on muutakin kuin vain penkki ja pulpetti

Epämuodollisten oppimistilojen tärkeys on huomattu jo ennen korona-aikaakin. Oppiva kampus -kirjassa käydään läpi vuosina 2011–2015 kehitettyjä uusia innovaatioita kampuksien tilasuunnitteluun. Kirjan mukaan kampuksien oppimistilat rajoittuvat lähinnä vain kirjastoihin.

Kirjassa todetaan myös, että noin 22 prosenttia suomalaisten kampusten pinta-aloista koostuu auloista ja kulkuväylistä, jotka tulisi tyhjäkäytön sijaan muuttaa sosiaalisiksi ja epämuodollisiksi oppimistiloiksi.

Ennen kaikkea tarvittaisiin tiloja, jonne voisi mennä turvallisesti opiskelemaan päivisin ja jossa tulisi se kollektiivinen puolikin esiin.

Marjo Tossavainen, psykologi

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on pitkään kehitetty parempia oppimisympäristöjä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Juha Hautasen mukaan pahimmillaan oikeanlaisten opiskelutilojen puute voi olla oppimisen esteenä.

– Oppiminen vaatii riittävää syventymistä ja tarkkaavaisuuden keskittämistä. Silloin oppimistilan tulee olla sellainen, että opiskelija voi keskittyä aiheeseen ilman keskeytyksiä.

Kotoa olisi hyvä lähteä ulos useammin

Työn ja opintojen välinen raja voi hämärtyä etäopintojen aikana. Marjo Tossavaisen mukaan keskittyminen herpaantuu, koska kotona on enemmän mahdollisuuksia kaiken muun tekemiseen.

– Moni on kertonut, kuinka koko päivän on sellainen olo, että pitäisi katsoa luentotallennuksia ja pitäisi tehdä sitä ja tätä.

Monet tuntuvatkin siirtyneen Tossavaisen mukaan kodista yliopiston kirjastoon opiskelemaan. Hän kannustaa lähtemään kodista pois useammin ja toivoo, että myös yliopiston ulkopuolelta löytyisi enemmän oppimistiloja.

– Ennen kaikkea tarvittaisiin tiloja, jonne voisi mennä turvallisesti opiskelemaan päivisin ja jossa tulisi se kollektiivinen puolikin esiin, että täällä nämä muutkin ovat tekemässä samaa kuin itse.

 

 

Mitä mieltä Tampereen yliopiston opiskelijat olivat yliopiston opiskelutiloista? Kuuntele gallup täältä.