Kauppahallin käytävät ovat todella tunnelmallisia.

Tampereen kauppahallissa uskotaan valoisaan tulevaisuuteen – nuoret ovat löytäneet halliin

Tampereen kauppahalli on keskustan sydän. Tamperelaisten arkeen jo lukuisten sukupolvien ajan kuulunut halli seisoo arvokkaasti Hämeenkadun varrella. Lihakauppias Ville Koivisto iloitsee asiakaskunnan murroksesta.

Kauppahallin Hämeenkadun puoleinen sisäänkäynti.

Marraskuisena lauantaiaamupäivänä Tampereen kauppahalli vilisee ihmisiä. Osa on tullut ostoksille, osa lounaalle tai kahville.

Puheensorina on iloista ja jatkuvaa. Upeat kattorakenteet luovat tunnelmaa ja tuoksut lukuisilta lihatiskeiltä muistuttavat Keski-Euroopan ruokakaupoista.

Onko kyseessä tosiaan kauppahalli, Tampere ja vuosi 2020?

Kyllä on. Eikä koronakaan ole kauppahallin valoja saanut sammuksiin. Ainoa yksityiskohta, josta huomaa poikkeukselliset olosuhteet, ovat kasvomaskit, joita suurin osa asiakkaista esimerkillisesti käyttää.

Vaikeuksiakin on toki ollut. Keväällä koronarajoitusten suljettua ravintolat kauppahalli menetti paljon asiakkaita. Vajaa puolet kauppiaista pyörittää hallissa ravintolaa tai kahvilaa. Monelle asiakkaalle lounaan yhdistäminen ostosten tekemiseen kauppahallissa on kätevää ja säästää aikaa, eikä siihen näin keväällä ollut mahdollisuutta.

Yli 100 vuotta Tampereen ytimessä

 

Tampereen kauppahalli valmistui Hämeenkadun ja Hallituskadun väliin vuonna 1901. Pohjoismaiden suurimmassa kauppahallissa palvelee tällä hetkellä yli 30 kauppiasta. Kauppojen joukossa on perinteisiä leipomoita, juusto- sekä lihakauppoja, mutta viime vuosina myös uudet tulokkaat ovat vallanneet kauppahallin käytäviä.

Pitkä ja kiemurteleva jono kojujen välissä pistää silmään. Jonon päästä löytyy Tampereen pienimpänä sushiravintolana itseään mainostava lounaspaikka Sushibar Unami. Kauppahalli on siis nykypäivinä paljon muutakin kuin vain perinteiset tiskit juustoineen ja leivonnaisineen.

Kauppiaat toiveikkaita

 

Koiviston mukaan ennustaminen on mahdotonta, mutta ennusmerkit kauppahallin menestykselle tulevaisuudessa ovat hyvät.

 

Yksi hallin lukuisista lihakauppiaista on Ville Koivisto. Lapsesta asti perheen kojulla työskennellyt Koivisto on optimistinen kauppahallin tulevaisuuden suhteen.

Erityisen innostunut hän on asiakaskunnan murroksesta.

– Asiakaskunta on kyllä nuorentunut. Erityisesti loppuviikosta, perjantaina ja lauantaina asiakaskunta on selkeästi nuorempaa kuin 10-15 vuotta sitten.

Koivisto näkee myös keskustan kasvamisen ja kehittymisen mahdollisuutena kauppahallille. Hän mainitsee esimerkkinä keskusta-alueen asutuksen lisääntymisen.

Myös ihmisten halu paikallisten yritysten tukemiseen on Koiviston mukaan kauppahallille eduksi.

– Nykyään suositaan lähiliikkeitä ja uskon, että kauppahallissa hyödymme siitä. Meillä on laaja tarjonta kautta linjan.

Koivisto tiedostaa toki, että lähistöllä on paljon muitakin kauppoja. Samanlaista kokonaisuutta on hänen mukaansa vaikea muualta löytää.

Wileniuksen mukaan erityisesti viikonloput ovat kauppahallissa vilkkaita.

 

Aallon leipomon kojun tiskin takana touhuava Ritva Johanna Wilenius on nähnyt kauppahallin elämää läheltä jo pidemmän aikaa. Ylöjärveläisen myymälän vastuu on nuoremmilla sukupolvilla, mutta Wilenius käy kojulla viikoittain.

–  Tämä on poikieni leipomo. En ole itse tässä joka päivä, mutta aina silloin tällöin auttelemassa.

Wileniuksen mukaan kauppahalli on kärsinyt parkkipaikkojen puutteesta keskustan alueella. Autoilevat asiakkaat hoitavat ostoksena mieluummin hyvien pysäköintiyhteyksien varrelta.

Toisaalta uusi ratikka tuo toivoa. Se tuo ihmisiä nopeasti ja helposti keskustaan.

Erilaiset lomakaudet ovat kauppahallille tärkeitä. Jouluaikana kauppahallista haetaan joulupöydän antimet moneen kotiin.

Wileniuksen toiveissa on, että joulun lähestyessä myynti vilkastuisi jälleen entisestään.