Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) esitti helmikuussa Twitterissä väitteen, jonka mukaan ”jopa suomalaisten omat korkean tason tutkimukset ovat päätyneet siihen, että kireät ilmastotoimet lisäävät työttömyyttä”. Tavio on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Hän on ehdolla eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiirissä.

Väite on jonkin verran harhaanjohtava.

Jopa suomalaisten omat korkean tason tutkimukset ovat päätyneet siihen, että kireät ilmastotoimet lisäävät työttömyyttä.

Mutta niistä tutkimuksista ei tietenkään välitetä silloin kun ne on vastoin omaa ilmasto-ideologiaa 😂

— Ville Tavio (@VilleTavio) February 23, 2023

Tavio kertoo sähköpostitse, että perustaa väitteensä kahteen vuonna 2021 Valtioneuvoston julkaisemaan selvitykseen: Juha Honkatukian Kansantalouden skenaariot -selvitykseen sekä 11 suomalaistutkijan Vihreät toimet: ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen -selvitykseen.

“Alan tutkimuksista voi todeta yleisesti, että ilmastotoimien lasku on 100-prosenttisen varma, nousu ihan vaan toiveiden varassa. Varmaa talouskasvua ei tosin muutenkaan voi kukaan taloustieteilijä luvata, siksi kasvua lupailevat yleensä poliitikot, kun he tahtovat tehdä itselleen ideologisia hankkeita”, Tavio sanoo sähköpostitse.

Vihreät toimet -raportin mukaan ilmastopolitiikan vaikutus Suomen kokonaistyöllisyyteen olisi vuoteen 2035 mennessä negatiivinen mutta vähäinen, noin 0,5 prosenttia. Raportissa vertailtiin vuonna 2021 mennessä linjatuilla ilmastotoimilla tapahtuvaa skenaariota vuoden 2014 toimilla tapahtuvaan skenaarioon. 0,5 prosenttia tarkoittaisi, että työllisiä olisi tiukemmilla ilmastotoimilla noin 13 000 vähemmän.

Honkatukian raportissa keskitytään itse työllisyyteen vähemmän. Sen mukaan kuitenkin vuoteen 2021 mennessä linjatuilla tiukemmilla ilmastotoimilla työllisyys laskisi ennen vuotta 2030 noin 20 000:lla. Vuonna 2050 työllisyys olisi noin 10 000 työllisen verran negatiivinen. Vertauskohteena on vuoden 2019 toimien luoma skenaario.

Numeroiden valossa Tavion väite siis pitää paikkaansa, vaikka 0,5 prosentin lasku onkin vähäinen. Vihreät toimet -raportissa mukana olleen Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusen mukaan asia ei kuitenkaan ole pelkästään mustavalkoinen.

“Tviitistä jää pois vaihtoehdot, joilla työllisyyttä voidaan tukea.”

Ilmastotoimet aiheuttavat rakennemuutosta, kun sääntelyn takia esimerkiksi turvetuotannon työt vähenevät. Kuitenkin esimerkiksi poliittisilla valinnoilla, kuten tuilla ja verokohdennuksilla voidaan vaikuttaa asiaan. Esimerkiksi päästöjä verotettaessa voidaan työn verotusta keventää. Näin negatiivista vaikutusta voidaan pienentää lähelle neutraalia. Tavion viittaamat selvitykset onkin tehty poliittisen päätöksenteon tueksi.

“0,5 prosentin lasku työllisyydessä ei ole erityisen merkittävä, kun puhutaan ilmiöstä [ilmastonmuutoksesta], joka on näin eksistentiaalinen. Näen, että torjuminen on sen vaivan arvoista”, Kuusi sanoo.

“Olisi toki yllättävää, jos ilmastotoimilla olisi työllisyyteen vain positiivisia vaikutuksia, sillä ne perustuvat sääntelyyn.”

Myös tviitissä viitattujen tutkimusten määrä on pieni. Ylipäänsä ilmastotoimien työllisyysvaikutuksia on tutkittu Suomessa vähän. Kuusi myös toteaa, että vuonna 2021 tehdyn raportin jälkeen esimerkiksi vihreästä siirtymästä ja investoinneista on alettu puhua enemmän, joten raportti saattaisi olla myös optimistisempi nyt.

“Asiasta ei ole yleensä tutkimuksessa tärkeänä pidettävää retrospektiiviä. Tulevaisuuden tapahtumia on hyvin hankala arvioida, eikä siihen, mitä 10 vuoden päästä tapahtuu, voi varmuudella viitata.”

Myös Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Suvi Huttunen pitää Tavion väitettä monimuotoisena. Huttunen on tutkinut esimerkiksi ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta.

“Varmasti on paikallisia työtilannetta heikentäviä vaikutuksia esimerkiksi turvetuotannossa, mutta vastaavasti on myös paljon mahdollisuuksia puhtaassa teknologiassa. Paljon on kiinni siitä, mitä ilmastopolitiikan ajatellaan pitävän sisällään: jos aktiivisesti edistetään ilmastoystävällisiä innovaatioita ja koulutetaan ihmisiä niin, että he kykenevät työllistymään uusiin tehtäviin ja uusille aloille, voidaan negatiiviset työllisyysvaikutukset minimoida”, Huttunen kommentoi sähköpostitse.

Huttunen kertoo olleensa vuonna 2022 mukana kyselytutkimushankkeessa, jossa selvitettiin työelämässä olevien suhtautumista ilmastopolitiikan vaikutuksiin Suomessa.

“Suomalaiset työelämässä olevat eivät yleisesti itse ole kovin huolissaan ilmastopolitiikan vaikutuksista heidän työllisyysmahdollisuuksiinsa, toki jotkut ovat. Tässä aikaperspektiivinä oli seuraavan viiden vuoden aikana.”

Tämä juttu on osa Moreenimedian faktantarkistusjuttujen sarjaa, jossa journalistiikan opiskelijat perkaavat eduskuntavaaliehdokkaiden väitteiden totuusarvoa.