Lineaarinen eli perinteinen televisio ei ole vielä kuolemassa nuorten keskuudessa, kertoo nuorten mediankäyttöä tutkinut tutkijatohtori Eliisa Vainikka Tampereen yliopistolta. Vaikka suoratoistopalvelut vievät sijaa ihmisten vapaa-ajasta entistä enemmän, on perinteisillä tv-ohjelmilla myös oma paikkansa nuorten elämässä.

– Esimerkiksi realitysarjojen yhteiskatselu on yksi aidoista esimerkeistä, miten nykynuoret käyttävät lineaarisen television tarjoamaa ohjelmasisältöä illanvietoissaan, Vainikka toteaa.

Tämä käy ilmi myös Dagmarin digimediatutkimuksen 10-vuotistrendiraportista. Raportin mukaan nuoret ovat siirtymässä lineaarisesta televisiosta suoratoistopalveluihin, mutta kuitenkin vuonna 2023 jopa 62 prosenttia 16–34-vuotiaista oli katsonut maksuttomia televisiokanavia suorana viimeisen kuukauden aikana. Vuonna 2015 heitä oli 72 prosenttia. Lineaarinen televisio ei ole vielä toistaiseksi kuollut.

– Televisio- ja elokuva-alaa tutkineena uskon, että mediamaisema on muuttumassa, mutta ohjelmat ja tarjonta ovat ehkä kuitenkin pysymässä samana. Luultavasti lineaarinen televisio on historiaa seuraavan 10–20 vuoden päästä. Ihmisten viihteen nälkä ei ole kuitenkaan tyydytetty vielä pitkään aikaan, Vainikka sanoo.

Viihteen tarve ei lopu, mutta se ehkä muuttaa pikkuhiljaa muotoaan suoratoistopalveluiden alle.

Eliisa Vainikka

Kilpailu nuorten huomiosta on kovaa

Vainikan mukaan nuorten keskuudessa television katselu koetaan rentouttavana yhdessä olemisena, mitä tehdään ystävien tai vanhempien kanssa. Se tuntuu kotoisalta puuhalta, josta syntyy niin sanottu aivot narikkaan -efekti. Tätä efektiä myös nuorisoa tavoittelevat kanavat kuten Yle ja erilaiset mainoskanavat yrittävät sisällössään luoda.

– Kaikista vaikeinta nykyisille televisiokanaville on tavoittaa nuorta katselijakuntaa, ja resepti heidän kiinnostukseensa on useilla hakusessa, Vainikka kommentoi.

Ongelmana usein onkin tarjonnan taso tai sen puutteellisuus, kuten nuoret sen itse ilmaisevat. Todellisuudessa kyse on ylitarjonnasta ja kilpailusta useiden eri medioiden välillä. Nuorten huomion vievät nopeatempoiset ja hektiset Netflix-sarjat, joista voi ahmia, vaikka koko kauden kerralla tai puhelimen näytöstä heijasteleva sosiaalinen media. Vaikka television rooli muuttuu, sarjojen kuluttamisen tarve ei ole katoamassa mihinkään ja hyviä tarinoita kaipaavat myös tulevat sukupolvet, Vainikka toteaa.

– Nuoret on koulutettu jatkuvaan sarjojen sykliin. Viihteen tarve ei lopu, mutta se ehkä muuttaa pikkuhiljaa muotoaan suoratoistopalveluiden alle.

Katsovatko Tampereen yliopiston opiskelijat lineaarista televisiota? Lue ja kuuntele gallup täältä.