Heinäkuussa luin Euroopan parlamentin äänestäneen takaisin voimaan digitaaliseen yksityisyydensuojaan puuttuvan Chat Control 1.0:n. Tilanne kuulosti pahaenteiseltä: mitä digitaaliselle yksityisyydellemme nyt tapahtuu? Aloin selvittämään tapahtumien kulkua sekä asetuksen tarkempaa sisältöä ja samalla huomasin, että suhteessa Chat Controlin yhteiskunnalliseen merkitykseen siitä puhutaan yllättävän vähän.
Mikä on Chat Control 1.0 ja vaikuttaako se arkeemme oikeastaan mitenkään? Kyseessä on Euroopan parlamentin luoma asetus, joka antaa sosiaalisen median alustayhtiöille luvan seuloa yksityisviestejämme. Tavoitteena on löytää ja vähentää CSAM-materiaalia (child sexual abuse material, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävä materiaali) sekä puuttua esimerkiksi groomaukseen. Groomaus on toimintaa, jossa aikuinen houkuttelee lasta seksuaalisiin tekoihin. Taustalla on siis vakava ongelma, johon täytyy puuttua. Internetistä halutaan tehdä turvallisempi paikka lapsille suojelemalla heitä rikollisten toiminnalta.
Chat Control 1.0:ssa seulonta on kuitenkin vapaaehtoista, eli sosiaalisen median alustoilla ei ole velvoitetta aktiivisesti etsiä laitonta materiaalia käyttäjiensä viestien seasta. Jos kuitenkin jotain laitonta sattuisi löytymään, olisi kyseinen alustayhtiö velvoitettu ilmoittamaan asiasta viranomaisille. Chat Control 1.0 on ollut voimassa EU-alueella vuodesta 2021 alkuvuoteen 2026, joten kesän äänestys toi takaisin jo ennestään tutun asetuksen. Mitään uutta ei siis ole vielä tapahtunut.
Onnistuisiko Chat Control 2.0 turvaamaan lapsia digitaalisissa ympäristöissä, vai toisiko asetus mukanaan haittoja sosiaalisen median tavallisille käyttäjille?
Seuraava vaihe olisi CSAM-asetus, joka tunnetaan myös Chat Control 2.0:na. Tämä asetus antaisikin alustayhtiöille paljon enemmän valtaa: vapaaehtoisesta seulonnasta siirryttäisiin pakolliseen seulontaan, joka koskisi myös päästä päähän salattuja, eli E2EE-salattuja (end-to-end encryption) viestejä. Nimensä mukaisesti tämänkin asetuksen tarkoituksena olisi suojella lapsia. Chat Control 2.0 on kuitenkin saanut laajaa kritiikkiä, sillä juuri E2EE-viestien seulomista voidaan verrata kirjesalaisuuden rikkkomiseen. Onnistuisiko Chat Control 2.0 turvaamaan lapsia digitaalisissa ympäristöissä, vai toisiko asetus mukanaan haittoja sosiaalisen median tavallisille käyttäjille?
Suuri ero Chat Control 1.0:n ja 2.0:n välillä on juuri päästä päähän salattujen viestien seulominen. Päästä päähän salatut viestit ovat salattuja koko matkansa ajan, eli pelkästään viestin lähettäjä ja vastaanottaja voivat nähdä niiden sisällön. Suojausta käyttävät esimerkiksi WhatsApp ja Signal. Tampereen yliopiston tietotekniikan yksikön työelämäprofessori Markku-Juhani Saarinen kertoo viestien seulonnan laajentavan hyökkäyspinta-alaa ja avaavan takaoven, jonka kautta kyberrikollisten on helpompaa toteuttaa esimerkiksi tietomurtoja tai muita hyökkäyksiä. Hyökkäyspinta-alalla tarkoitetaan internetissä toimivien palveluiden heikkouksia ja haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää kyberhyökkäysten toteuttamiseen.
Kuuntele, miten työelämäprofessori Markku-Juhani Saarinen kuvailee Chat Control 1.0:n ja 2.0:n eroja. Voit myös lukea kommentin.
EU:n perusoikeuskirjan artiklat 7 ja 8 takaavat EU-kansalaisille oikeuden yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan, ja Chat Control 2.0 olisi ristiriidassa näiden oikeuksien kanssa. Yksityisyydensuojaan ja tietoturvaan liittyvät riskit eivät ole ainoa ongelma kaikkien viestien seulonnassa. Tällä hetkellä seulontaan käytettävä tekniikka ei ole riittävän kehittynyttä, minkä takia täysin laillista sisältöä voitaisiin merkata virheellisesti laittomaksi, selviää EU:n omasta tutkimuksesta. Aikaa ja resursseja menisi siis hukkaan, kun tavanomaisia viestejä alettaisiin tutkimaan turhaan.
Entä sitten lapset? Saataisiinko seulonnan avulla rikollisia telkien taakse? Eipä oikeastaan, sillä saman tutkimuksen mukaan CSAM-materiaalia tekevät, jakelevat ja kuluttavat rikolliset siirtyisivät hyvin todennäköisesti TOR-verkkoon, jossa EU:n olisi äärimmäisen vaikeaa toteuttaa seulontaa. Rikolliset löytäisivät siis uusia keinoja toimintansa jatkamiseen, kun se ei enää onnistuisi tavanomaisissa digitaalisen viestinnän palveluissa.
Seulontaominaisuudet tuovat mukanaan myös riskejä väärinkäytöstä: kun kaikki viestit seulotaan, on mahdollista, että seulova taho suodattaa pois viestejä, joiden sisällöstä se ei pidä. Riskinä on esimerkiksi, että seulontatyökaluja väärinkäytettäisiin poliittisten mielipiteiden vaimentamiseen.
Chat Control 1.0 on tällä kertaa voimassa huhtikuuhun 2028 asti. EU-parlamentti ei ole toistaiseksi sopinut tulevia äänestyksiä Chat Control 2.0:sta. Asetus on ollut esillä vuodesta 2022 alkaen ja se on toistuvasti torjuttu, mutta se palaa käsiteltäväksi yhä uudelleen.
Chat Control 2.0 rikkoisi perusoikeuksiamme ja lisäisi tietoturvariskejä. Lisäksi asetus kuormittaisi viranomaisia virheellisesti laittomaksi merkatulla sisällöllä eikä se saisi rikollista toimintaa loppumaan. Lapsia pitää suojella, mutta Chat Control 2.0:n keinot eivät ole siihen kaikista toimivimpia, sillä ne tuovat mukanaan merkittäviä haittoja.
Tietotekniikan yksikön työelämäprofessori Markku-Juhani Saarinen kertoo aiheesta myös laajemmassa haastattelussa.