Alle promille evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä saa äänestää tulevissa arkkipiispanvaaleissa. Kirkkoon kuuluu yli 3,9 miljoonaa suomalaista, mutta äänioikeus on heistä vain 1 525 henkilöllä. Miksi kaikilla kirkon jäsenillä ei ole äänioikeutta?

Hämeenlinnalainen kirkolliskokousedustaja Kirsi Ojansuu-Kaunisto on yksi heistä, jotka saavat äänestää arkkipiispanvaaleissa. Hänen mukaansa kirkkoa vaivaa demokratiavaje. Päätöksentekijät eivät ole valmiita jakamaan valtaansa jäsenille.

On syytä huomata, että Ojansuu-Kaunisto edustaa kirkon ylimmässä hallintoelimessä pientä vähemmistöä. Hän on liberaalin Tulkaa kaikki -ryhmän edustaja ja entinen vihreiden kansanedustaja.

Ojansuu-Kauniston sanoissa on perää. Kirkon hallintohimmeli on perin monimutkainen. On hiippakuntavaltuustoja, seurakuntaneuvostoja ja yhteisiä kirkkovaltuustoja.

Himmeliä ei ole purettu, vaan pikemminkin kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Edellisen kauden kirkolliskokous päätti, että seurakunnan luottamushenkilöt voivat halutessaan valita kirkkoherran. Aiemmin kirkkoherranvaalit olivat aina suorat kansanvaalit.

Uutta vaalitapaa on perusteltu sillä, että kyseessä on seurakunnan johtajan rekrytoiminen. Luottamushenkilöillä on mahdollisuus käyttää apunaan haastatteluja ja testejä. Näin ehdokkaista voidaan valita pätevin.

Suorissa vaaleissa riskinä on se, että äänestäjät eivät valitse ansioituneinta ehdokasta. Sama riski on silti olemassa kirkkoherranvaalien lisäksi arkkipiispaa valittaessa. Tämä vaara on otettava demokratiassa.

Kirkon nykyistä järjestelmää on helppo puolustaa sillä, että seurakuntien luottamushenkilöt valitaan joka neljäs vuosi suorilla vaaleilla. Kansalla on siis mahdollisuus vaikuttaa.

Harva kuitenkaan käyttää äänioikeuttaan seurakuntavaaleissa. Viime vaaleissa juhlittiin toiseksi korkeinta äänestysprosenttia 1990-luvun alun jälkeen. 15,5 prosentin äänestysaktiivisuus ei ole mairitteleva, sillä se on merkittävästi huonompi kuin esimerkiksi viimeisimmissä europarlamenttivaaleissa. Niissä äänesti 41 prosenttia suomalaisista.

Vaalit saattaisivat kiinnostaa yhä useampaa kirkon jäsentä, jos samalla valittaisiin arkkipiispa. Juuri ratkenneissa presidentinvaaleissa näimme, että suorat henkilövaalit kiinnostivat ihmisiä. Ne houkuttelivat 69,9 prosenttia suomalaisista äänestämään.

Tämän vuoden marraskuussa kaikilla kirkon jäsenillä on jälleen mahdollisuus vaikuttaa seurakuntavaaleissa. Ojansuu-Kaunisto kutsuu niitä avioliittovaaleiksi, sillä silloin voidaan ratkaista, miten kirkko suhtautuu samaa sukupuolta olevien pariskuntien vihkimiseen.