Tampereen yliopistossa yli kymmenen vuotta opettanut Minna kuvailee itseään kiltiksi tytöksi.

Minna koki esimiehensä hyödyntävän tätä kiltteyttä ja omaa valta-asemaansa laittamalla hänelle kohtuuttoman määrän työtunteja ja tehtäviä, joihin hänellä ei ollut pätevyyttä. Kyykyttämistä ja käskyttämistä jatkui yli viisi vuotta.

– Jouduin pitämään kursseja ilman minkäänlaista osaamista. Tein töitä illat, viikonloput ja yöt. Ajattelin, että olenko joku opetusorja.

 Suurimmat ongelmat työyhteisön sisällä

Useamman kansainvälisen tutkimuksen mukaan opettajat ja muu henkilökunta kokevat korkeakouluissa keskimäärin enemmän kiusaamista kuin muissa työpaikoissa. Suomessa kiusaamista pitkään tutkineen dosentin Maili Pörhölän yksi teoria tälle on se, että työskentely yliopistossa perustuu jatkuvaan vertaisarviointiin.

– Korkeakouluissa muodostuu kilpailuasetelma, jossa toisten työtä pidetään automaattisesti arvokkaampana kuin toisten.

Tampereen yliopiston kehittämispäällikkö Päivi Salojärvi käsittelee työssään henkilökunnan kiusaamistapauksia. Systemaattisia ja tarkoituksellisia kiusaamistilanteita tulee hänen tietoonsa vain muutamia vuodessa. Epäasiallista kohtelua ja erilaisia konflikteja hän sen sijaan selvittelee huomattavasti useammin. Niitä on noin sata vuodessa.

Salojärvi kertoo, että suurin ongelma ovat työyhteisön sisäiset toimintatavat. Henkilökunnan kokemukset liittyvät tavallisimmin työhön liittyviin vaatimuksiin ja paineisiin. Salojärven mukaan eniten epäasiallisuudesta hänelle raportoivat yliopistolla työskentelevät tutkijat.

Yliopiston työsuojeluvaltuutettu Ismo Isopoussu edustaa työntekijöitä erilaisissa kiusaamis- ja härintätilanteissa. Hänen kokemuksensa mukaan selvittelyä vaativat tilanteet liittyvät esimerkiksi epätasa-arvoiseen tai huonoksi koettuun johtamiseen sekä työntekijöiden keskinäisten välien selvittelyyn.

Opiskelijoiden kriittisyys ei ole aina asiallista

Opiskelijoiden puolelta tapahtuva kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu kohdistuvat usein opettajan opetussisältöihin ja -tapaan. Salojärvi muistuttaa, että yliopistossa kritisoidaan ja kyseenalaistetaan jo luonnostaan paljon.

– Opettajat saattavat helposti ajatella, että heidän pitää sietää opiskelijoiden epäasiallisuutta. Että se ikään kuin kuuluu opettajan rooliin.

Salojärven mukaan oman arvaamattomuutensa opetustilanteisiin tuovat opiskelijoiden mielenterveysongelmat ja päihteiden väärinkäyttö.

Kaikki tapaukset eivät tule tietoon

Kiusaamisesta on hankala osoittaa tarkkoja lukuja, sillä kysymys on aina kohteen henkilökohtaisesta kokemuksesta. Salojärvi uskoo, että Tampereen yliopistossakin tapauksia on todellisuudessa paljon raportoitua enemmän. Hän korostaa asioista puhumisen ja esille tuomisen tärkeyttä, jotta tilanteisiin voidaan puuttua.

Esimiehensä kiusaamaksi tullut Minna ei uskaltanut ottaa asiaa puheeksi oman esimiehensä kanssa. Hän pelkäsi, että saattaisi kritisoimisen seurauksena menettää työpaikkansa. Lopulta Minna ei enää kestänyt tiedekunnassa vallinnutta ”pelon ilmapiiriä” ja irtisanoutui. Nykyään hän tekee sitä käytännön työtä, jota aikoinaan opetti.

– Enää minua ei ahdista joka päivä mennä töihin.

Minnan nimi on muutettu.

Miten opettajien kokema kiusaaminen eroaa peruskoulussa ja yliopistossa? Lue aihetta käsittelevä pääkirjoitus tästä.