Erilaiset kirjallisuuskeskustelut ja puheenvuorot ovat perinteisten messuosastojen lisäksi kiinteä osa Helsingin kirjamessuja. Vastaavaa ei joka tapahtumassa näe: ohjelmalavoja ja osastojen omia keskustelualueita löytyy miltei joka kulman takaa.
Kirjamessujen tärkeimmiksi arvoiksi on nimetty sananvapaus, suvaitsevaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tänä vuonna messujen teemana on dialogi.
– Teema muistuttaa kuuntelemisen, kunnioittamisen ja tasavertaisen keskustelun tärkeydestä, kertoo ohjelmajohtaja Ronja Salmi.
Kaikkia keskusteluun osallistuminen messuympäristössä ei houkuttele, ja siksi runsas valikoima kustantamoiden uutuuksia ja antikvariaattien aarteita on edelleen keskeinen osa tapahtumaa.
Kallio-lavalla nuoret pääsevät ääneen
Kallio-lavalla käydään ajankohtaista keskustelua ympäröivästä yhteiskunnasta. Aiempina päivinä messukävijät ovat päässeet seuraamaan puheenvuoroja itseilmaisun eri muodoista, nuorten jaksamisesta sekä rakkaudesta ja läheisyydestä. Sunnuntain teemana ovat taiteen valtarakenteet.
Lavalla istuu monelle tuttu toimittaja ja kirjailija Ina Mikkola. Häntä haastattelemassa ovat vielä toistaiseksi suurelle yleisölle tuntemattomammat, mutta sitäkin kokeneemmat KirjaKallio-hankkeen opiskelijat.
KirjaKallio on Kallion lukion ja Helsingin kirjamessujen ohjelmayhteistyö, jossa Kallion lukion opiskelijat vastaavat messuilla nuortenlavan ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta.
Vuoropuhelun lisäksi opiskelijat pääsevät tulkitsemaan teoksia puhetaide-esitysten avuin.
– Opettelemme kirjasta pätkän ulkoa ja herätämme tarinan lavalla henkiin, kirjakalliolainen Ansa Kurola kuvailee.
KirjaKallion erikoisuus on se, että haastattelijat lukevat kirjat kokonaan.
– Näin pystymme syventymään kirjan teemoihin ja käymään keskustelua yhteiskunnallisista rajapinnoista, Mai Jousimäki kertoo.
Erätauko-keskustelut edistävät monimuotoisempaa keskustelukulttuuria
Vuoropuhelun tematiikka näkyy monilla messulavoilla Erätauko-säätiön kanssa yhteistyössä toteutettujen Erätauko-keskustelujen kautta. Keskustelumenetelmässä korostetaan aiheen syvällisempää ymmärtämistä ja erilaisten ihmisten tasavertaista kohtelua. Yhteiskunnallista dialogia käydään jokaisen keskustelijan omista lähtökohdista käsin.
Koko messujen yhteinen teema on huomioitu myös Kallio-lavan sisällössä.
– Omassa Erätauko-keskustelussamme kirjakalliolaiset olivat kerrankin itse haastateltavan roolissa. Keskustelua käytiin omasta suhteesta kirjallisuuteen, Kurola jatkaa.
Kirjakalliolaisten keskustelun lisäksi vuorovaikutukseen kannustavia keskusteluja kuultiin esimerkiksi kritiikistä sekä dekkareista.
Lukupiirissä yleisö johdattelee keskustelua
Kirjailijahaastatteluissa keskustelu pyörii usein monologimaisesti tietyn henkilön tai teoksen ympärillä. Lonna-salin lukupiireissä kuka tahansa voi vaikuttaa keskustelun kulkuun.
Lukupiirit ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia riippumatta siitä, onko käsitelty teos ennestään tuttu. Keskusteluun osallistuvat aktiivisimmin ne, jotka kirjan ovat lukeneet, mutta esille tuodaan myös omakohtaisia esimerkkejä aihepiirin ilmiöistä. Lukupiirikeskustelu Suvi Auvisen Kaltainen valmiste -teoksen ympärillä keräsi parikymmentä henkeä keskustelemaan yhdessä kirjailijan kanssa.
– On ihanaa, että ihmiset kuluttavat vielä kirjoja nopean median maailmassa, Auvinen iloitsee.
Keskustelu jatkuu verkossa
Hybriditoteutuksen ansiosta messut jatkuvat fyysisen tapahtuman jälkeen verkossa ohjelmatallenteiden välityksellä.
Koronapandemia otti kulttuurialalta paljon, eikä menetettyä saada takaisin yhden tapahtuman aikana. Kirjamessujen kävijämäärä ei yltänyt huippuvuoden 2019 tasolle, mutta monien kustantamojen myynti kasvoi siitä huolimatta.
Helsingin kirjamessut oli ensimmäinen suuri yleisötapahtuma Messukeskuksessa lähes kahteen vuoteen, ja ne tavoittivat neljän päivän aikana yli 52 000 kävijää. Verkon välityksellä ohjelmaa seurattiin lähes 4000:lla laitteella, ja tallenteiden odotetaan kerryttävän katselukertoja vielä marraskuun ajan.